Välimeren ruokavalio

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Välimerellinen ruokavalio)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oliiviöljy ja kasvikset kuuluvat kalan lisäksi oleellisena osana Välimeren ruokavalioon

Välimeren ruokavalio perustuu kreikkalaisten, eteläitalialaisten ja espanjalaisten 1940- ja 1950-luvuilla noudattamiin ruokailutottumuksiin, joita pidetään nykyisin yleisesti terveellisinä.[1]

Perinteiset ruoat ovat Välimerellä nykyaikana osin väistyneet uudempien ruokalajien tieltä niin että alueen perinteistä ruokavaliota noudatetaan tyypillisimmillään lähinnä Kreikan saaristossa ja Etelä-Italiassa.[2]

Vuonna 2010 Välimeren ruokavalio valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimeren eri maiden ruokakulttuurit poikkeavat toisistaan, joten Välimeren ruokavaliolle ei ole yhtä ja selkeää määritelmää. Välimeren ruokavalion katsotaan kuitenkin yleensä sisältävän runsaasti kylmäpuristettua oliiviöljyä, vihanneksia, hedelmiä, viljatuotteita, pähkinöitä ja papuja, kohtuullisessa määrin kalaa, lihaa, maitotuotteita ja punaviiniä sekä pieniä määriä kananmunia ja sokeroituja ruokia. Joidenkin määritelmien mukaan vilja nautitaan Välimeren ruokavaliossa kokojyvätuotteiden muodossa.[3]

Kulttuuriperintökohteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimeren ruokavalio on osa Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tunnustamaa kulttuurisesti arvokasta maailmanperintöä. Välimeren ruokavaliolla viitataan tässä yhteydessä Kyproksen, Kroatian, Espanjan, Kreikan, Italian, Marokon ja Portugalin ruoantuotantotapoihin sekä aineelliseen ja aineettomaan ruokakulttuuriin ja siihen kuuluvaan yhteisöllisyyteen.[4][5]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useista tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että perinteinen Välimeren ruokavalio edistää terveyttä. Välimeren ruokavalion käsite syntyi vuosina 1958–1983 toteutetun seitsemän maan tutkimuksen nimellä kulkeneen tutkimushankkeen myötä. Hankkeessa saatiin selville, että Välimeren rannalla sijaitsevien Italian, Jugoslavian ja Kreikan[6] miespuolisen väestön riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin oli merkittävästi pienempi kuin sellaisten pohjoiseurooppalaisissa tutkimusmaissa asuvien miesten, joilla oli vastaavat seerumin kolesterolitasot, verenpaine, tupakointi- ja liikuntatavat sekä sama painoindeksi.[7]

Vuonna 2008 julkaistun Italiassa tehdyn metatutkimuksen mukaan Välimeren ruokavalion noudattaminen vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä 9 %, sydän- ja verisuonitaudin riskiä 9 %, Parkinsonin taudin riskiä 13 %, Alzheimerin taudin riskiä 13 % ja syövän riskiä 6 %. Metatutkimuksen aineistona olleiden tutkimusten kesto vaihteli välillä 3–18 vuotta ja tutkittavien yhteismäärä oli 574 299 ihmistä.[8][9][10] Vuonna 2020 julkaistun hollantilaistutkimuksen mukaan välimeren ruokavaliolla ei ilmene kuitenkaan syöpäriskiä vähentävää vaikutusta silloin kun muut syöpäriskiin vaikuttavat tekijät vakioidaan[11].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alberto Capatti et al., Italian Cuisine: A Cultural History, p. 106.; Silvano Serventi and Francoise Sabban, Pasta, p. 162.
  2. Laatikainen, Reijo: Välimeren ruokavalio, kestävä pohja terveyden vaalimiseen 28.12. 2011. Pronutrionist. Viitattu 31.5.2012.
  3. Davis C, Bryan J, Hodgson J, Murphy K (Nov 2015). "Definition of the Mediterranean Diet; a Literature Review". Nutrients (Review). 7 (11): 9139–53. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4663587/
  4. UNESCO - Mediterranean diet ich.unesco.org. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  5. Mediterranean diet 2010. Unesco. Viitattu 31.5.2012.
  6. https://www.sevencountriesstudy.com/about-the-study/countries/
  7. 10/02/12THE DIET AND 15-YEAR DEATH RATE IN THE SEVEN COUNTRIES STUDY. American journal of epidemiology 1986. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0091743584900471
  8. Adherence to Mediterranean diet and health status: meta-analysis BMJ
  9. Ylen tiedeuutiset
  10. Ylen tiedeuutiset
  11. Adherence to the Mediterranean Diet and Overall Cancer Incidence: The Netherlands Cohort Study. Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics, 25.9.2020. doi:10.1016/j.jand.2020.07.025. ISSN 2212-2672. Artikkelin verkkoversio. en

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]