Väinö Pääkkönen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Väinö Johannes Pääkkönen (16. heinäkuuta 1923 Viipurin maalaiskunta – 23. joulukuuta 1997 Turku)[1] oli suomalainen kirjailija. Hän oli varsinaiselta ammatiltaan metallimies, joka työskenteli pitkään Wärtsilän Turun telakalla. Vuosina 1955–1956 Pääkkönen opiskeli Sirola-opistossa.[2] Hänen toinen romaaninsa Usva hälvenee on ensimmäinen romaani, joka kertoo jatkosodan aikaisesta satakuntalaisten metsäkaartilaisten elämästä ja ajatuksista. Teos on henkilöiltään fiktiivinen, mutta perustuu jossain määrin tositapahtumiin.[3]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kierteessä. Turku: tekijä, 1976. ISBN 951-99099-1-5.
- Usva hälvenee. Turku: V. Pääkkönen, 1977. ISBN 951-99129-5-9.
- Rautakourat. Turku: V. Pääkkönen, 1979. ISBN 951-99214-0-0.
- Tilastotapaus. Turku: V. Pääkkönen, 1982. ISBN 951-99398-7-3.
- Mee pois miu tontiltai. Turku: V. Pääkkönen, 1990. ISBN 952-90215-6-9.
- Sodan monet kasvot. Turku: Lounais-Suomen kirjailijat, 1994. ISBN 951-96879-3-9.
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Varsinais-Suomen Maakuntaliiton Aurora-mitali 1985
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Väinö Pääkkönen SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) Viitattu 12.9.2011.
- ↑ Tukia, Anneli: Rautakoura henkeen ja vereen Väinö Pääkkönen sai Metalli 49:n 100-vuotismitalin (vain tilaajille) 6.2.1994. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ Usva hälvenee Kirjasampo. Viitattu 16.5.2016.