Väinö Grönholm
| Väinö Grönholm | |
|---|---|
 Wilho Sjöströmin muotokuva Väinö Grönholmista vuodelta 1929. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. heinäkuuta 1868 Kiikala |
| Kuollut | 10. helmikuuta 1936 (67 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | silmätautioppi |
Väinö Grönholm (10. heinäkuuta 1868 Kiikala –10. helmikuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja Helsingin yliopiston kolmas oftalmologian eli silmätautiopin ylimääräinen ja myöhemmin vakinainen professori.[1] Grönholmin isä oli rovasti Oskar Grönholm ja äiti Sofia Maria von Ackté,[1] jonka veli Lorenz Nikolai Achté oli laulajatar Aino Acktén isä. Grönholm oli nelilapsisen perheen esikoinen.
Lääketieteen opinnot ja erikoistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Grönholm valmistui ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta 18-vuotiaana vuonna 1887.[1] Tämän jälkeen hän suoritti Keisarillisessa Aleksanterin-yliopistossa lääketieteen opintoihin valmistavan medikofiilitutkinnon vuonna 1890. Kaksi vuotta myöhemmin Grönholm suoritti lääketieteen kandidaatin tutkinnon. Lääketieteen lisensiaatiksi Grönholm valmistui vuonna 1896. Grönholm oli suunnitellut gynekologin uraa, mutta Helsingin yleisen sairaalan silmätautien osaston assistentin viran vapautuessa hän hakikin tätä tehtävää ja kouluttautui siinä silmälääkäriksi vuosina 1896–1900.[1]
Silmätutkija ja silmätautiopin professori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Grönholm aloitti tutkimustyön jo toimiessaan assistenttina ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi eseriinin vaikutuksesta kanin ja kissan silmän paineeseen ja verenkiertoon vuonna 1890.[1] Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston oftalmologian dosentti hänestä tuli kaksi vuotta myöhemmin. Oftalmologian ylimääräisen professorin Karl Wahlforsin eron aikoihin ja viran haun ollessa käynnissä Grönholm hoiti avointa virkaa vuosina 1908-1909 sekä 1911.[1] Hänet nimitettiin vakinaiseksi viranhaltijaksi 12. tammikuuta 1912. Grönholmin kilpailijat viranhaussa olivat oftalmologian dosentti Ernst V. Knape ja Johannes Silfvast. Grönholmin virka muutettiin 1. heinäkuuta 1921 oftalmologian vakinaiseksi professuuriksi.
Grönholm oli nuoruusvuosinaan innostunut erityisesti kokeellisesta tutkimuksesta, mutta myöhemmin myös kliinisestä lääketieteellisestä tutkimuksesta. Hän oli kiinnostunut glaukoomasta ja silmän fysiologiasta. Hän kehitti lisäksi menetelmiä kaihin leikkaamiseen ja julkaisi trakoomaa ja kaihia käsitteleviä tutkimuksia. Kaiken kaikkiaan Grönholm julkaisi uransa aikana satakunta tieteellistä artikkelia. Hän teki lukuisia opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan, Saksaan, Sveitsiin, Belgiaan, Hollantiin, Italiaan ja Ranskaan.[1] Grönholm siirsi vuonna 1911 yleisen sairaalan silmäosaston huomattavasti kasvaneen toiminnan Nikolainkadulta Mariankadulle.[1]
Grönholm erosi professorin virasta 67-vuotiaana 31. joulukuuta 1935.[1]
Ammatilliset luottamustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Grönholm oli vuonna 1911 perustetun Suomen silmälääkäriyhdistyksen perustajajäsen ja toimi sen puheenjohtajana kahteen otteseen vuosina 1913–1914 ja 1931–1932, ja hänet kutsuttiin yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi vuonna 1928.[1] Lisäksi hän oli Meksikon silmälääkäriyhdistyksen kunniajäsen ja Uppsalan yliopiston kunniatohtori. Grönholm toimi myös Finska läkaresällskapetin hallituksessa vuosina 1908–1909 ja 1916–1917 sekä sen puheenjohtajana vuonna 1915. Helsingin lääkäriseuran puheenjohtaja hän oli vuodet 1917–1919 ja Suomen lääkäriliiton hallituksen jäsen vuodet 1927–1931. Helsingin yleisen sairaalan sairaalahallituksessa Grönholm oli puheenjohtaja vuodesta 1921.[2]
Tieteellisten ansioidensa johdosta Grönholm toimi kolmen kansainvälisen tieteellisen aikakauslehden, saksalaisen Klinische Monatsblätter der Augenheilkunden, venäläisen Arhiv oftalmologiin ja vuonna 1923 perustetun pohjoismaisen Acta Ophthalmologican julkaisijakunnan jäsenenä.[1] Hän oli aikaisemmin perustanut pohjoismaisen oftalmologisen kirjallisuuspiirin vuonna 1908. Lääketieteellisessä tiedekunnassa Grönholm suunnitteli uuden kurssimuotoisen opetuksen.
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Grönholm avioitui vuonna 1893 tuomiokirkkoherran tyttären Karin Maria Stenströmin (1869–1940) kanssa.[1] Heille syntyi neljä lasta, Greta Grönholm, Erik Oskar Ferdinand Grönholm, näyttelijätär Göta Grönholm ja lääketieteen lisensiaatti Gudrun Grönholm, joista Erik Oskar kuoli pian syntymän jälkeen. Grönholmin harrastuksiin kuului kuvataide. Grönholm kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Korppi-Tommola, Aura: Grönholm, Väinö (1868–1936). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Grönholm, Väinö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Grönholm, Väinö hakuteoksessa Nordisk familjebok. (ruotsiksi)
| Edeltäjä: Karl Reinhold Wahlfors |
Helsingin yliopiston silmätautiopin professori 1911–1935 |
Seuraaja: Mauno Viktor Vannas |
| ||||||||||||||
