Väinö Pasanen
Väinö Armas Pasanen (käytti Saksassa peitenimeä Weidemann) (2. kesäkuuta 1885 Iitti – 31. toukokuuta 1931) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hän oli Saksassa sotilaskoulutuksensa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan Valkoisessa armeijassa komppanianpäällikkönä.[1][2]
Perhe ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pasasen vanhemmat olivat työnjohtaja Antti Pasanen ja Sofia Weidemann. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1922 Ida Katri Kilven kanssa. Hän kävi seitsemän luokkaa Kotkan suomalaista yhteiskoulua. Opintojaan hän jatkoi Teknillisen korkeakoulun konrinsinööriosastolla vuosina 1905–1907 ja suoritti insinööritutkinnon Minweidassa Saksassa vuonna 1909.[1][2]
Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pasanen työskenteli vuosina 1909–1915 Siemens-Schuckert-tehdaiden palveluksessa Berliinissä erilaisten voima- ja tehdaslaitosten sähköistämisen valvojana sekä pääkonttorin teollisuusosastolla suunnittelijana ennen liittymistään ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 25. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin perustettuun pataljoonan tiedonanto-osastoon. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella.[1][2]
Rintamakomennuksensa jälkeen Pasanen osallistui Suomalaisen sotilaskäsikirjan toimittamiseen ja kirjoitti siihen seuraavat luvut: Vesistöjen puolustaminen ja meno niiden yli; Tiet, niiden valinta ja korjaus; Tiedonantovälineet.[1][2]
Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pasanen astui Suomen armeijan palvelukseen yliluutnantiksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan komppanianpäälliköksi 5. Jääkärirykmentin 15. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Viipurin ympäristössä.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pasanen toimi sisällissodan jälkeen 27. kesäkuuta 1918 lähtien 5. Jääkärirykmentin I pataljoonan komentajana. Hänet komennettiin 2. heinäkuuta 1918 Helsinkiin, missä hän toimi tiedonantokurssien johtajana. Kurssien jälkeen hänet siirrettiin 18. elokuuta 1918 alkaen 2. Divisioonan tiedonantovälineosaston päälliköksi. Pasanen erosi armeijan palveluksesta 7. joulukuuta 1918, jonka jälkeen hän toimi Saimaan teknillinen tehdas oy:n johtajana vuosina 1919–1920, jonka jälkeen hän siirtyi Sähköosakeyhtiö Dynamon insinööriosaston hoitajaksi ja palveli vuoteen 1923 saakka. Myöhemmin hän toimi Teknillisen välitystoimiston omistajana Helsingissä vuoteen 1925 saakka. Pasanen astui takaisin armeijan palvelukseen 1. kesäkuuta 1925 ja hänet sijoitettiin Puolustusministeriön taisteluvälineosaston pioneeritoimiston päälliköksi, josta hänet siirrettiin 14. elokuuta 1928 alkaen teknillisen osaston sähköteknillisen toimiston päälliköksi.[1][2]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
    |
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.