Väinö Arjanne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Väinö Henrik Arjanne, vuoteen 1935 Allén (10. joulukuuta 1899 Tampere30. maaliskuuta 1996 Tampere) oli suomalainen osuustoimintaliikkeen vaikuttaja ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.[1]

Arjanteen vanhemmat olivat Karl Gustaf Allén ja Vilhelmina Helander ja puolisot 1932–1936 opettaja Eira Terä ja vuodesta 1944 lehtori Anni Lydia Jokisalo. Arjanne sai Tampereen kauppaoppilaitoksen liikeapulaiskouluosaston päästötodistuksen 1915 ja kauppakouluosaston päästötodistuksen 1924. Hän teki opintomatkoja useisiin Euroopan maihin sekä Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon. Arjanne oli Pellavatehtaan Osuuskaupan lähetti, myyjä ja myymälänhoitaja 1913–1917, Osuusliike Voiman myymälänhoitaja 1918, Tampereen Osuuskaupan, vuodesta 1920 Osuusliike Tuotanto, myymälänhoitaja 1918–1922, Hämeenkyrön Osuuskaupan liikkeenhoitaja 1924–1925, Tampereen Sanomien ilmoituspäällikkö 1925–1926 ja Osuusliike Tuotannon eli sittemmin Kauppakunta Tuotannon apulaisjohtaja 1926–1950 ja toimitusjohtaja 1950–1967. Arjanne oli myös Tampereen kauppaoppilaitoksen liikkeenhoito- ja myyntiopin opettaja 1944–1951 ja 1967–1968. Hän oli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen 1934–1936 ja hänellä oli myös useita osuustoiminnallisia ja muita luottamustehtäviä. Sotilasarvoltaan Suomen sisällissotaan valkoisten puolella osallistunut ja suojeluskuntatyön aktiivi Arjanne oli reservin kersantti (1920). Hän sai kauppaneuvoksen arvonimen 1957.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Väinö Arjanne Biografiasampo. Viitattu 23.9.2022.
  2. Kauppaneuvos Väinö Arjanne 75-vuotias. Etelä-Suomen Sanomat, 9.12.1974, nro 331, s. 6. Kansalliskirjasto Viitattu 23.9.2022.