Populaatiogenetiikka
Populaatiogenetiikka tai väestögenetiikka[1] on perinnöllisyystieteen haara, joka tutkii alleeli- ja genotyyppifrekvenssien vaihtelua populaatioissa sekä tätä vaihtelua sääteleviä evoluutiotekijöitä: luonnonvalintaa, geneettistä ajautumista, mutaatioita ja geenivaihtoa. Populaatiogenetiikka pyrkii selvittämään myös adaptaation ja lajiutumisen mekanismeja.
Populaatiogenetiikkaa sovelletaan esimerkiksi evoluutiotutkimuksessa, populaatioekologisessa tutkimuksessa, jalostuksessa, väestöjen ja populaatioiden historian tutkimuksessa, tautiperimän kartoituksessa ja rikostutkimuksessa. Alan keskeisiä tutkimusmenetelmiä ovat matemaattinen mallintaminen, kokeellinen tutkimus ja luonnonpopulaatioiden tutkimus.
Nykyaikainen synteettinen evoluutioteoria (moderni synteesi) syntyi, kun populaatiogenetiikka sovitettiin yhteen klassisen Charles Darwinin aloittaman evoluutioteorian kanssa 1930- ja 1940-lukujen aikana.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Metatesaurus Rex -hakuohjelma: Populaatiogenetiikka Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 8.9. 2008.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Populaatiogenetiikka Wikimedia Commonsissa
| Peruskäsitteitä | |
|---|---|
| Osa-alueita | |
| Sovellutuksia |