Uzbekistanin kansalliskirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uzbekistanin kansalliskirjasto
Alisher Navoiy nomidagi O‘zbekiston Milliy kutubxonasi
Kansalliskirjaston sisäänkäynti
Kansalliskirjaston sisäänkäynti
Sijainti Navoiy ko'chasi 1 Taškent 100017, Uzbekistan[1][2]
Koordinaatit 41.3170°N, 69.2743°E
Tyyppi kansalliskirjasto
Perustettu 1870
Kokoelman koko yli 7 miljoonaa teosta (2015)
Vapaakappaleoikeus 1920-
Johtaja Abduazizov Alisher Abdushukurovich
Kotisivut

Uzbekistanin kansalliskirjasto (uzb. Alisher Navoiy nomidagi O‘zbekiston Milliy kutubxonasi, ven. Национальная библиотека Узбекистана имени Алишера Навои, Natsionalnaja biblioteka Uzbekistana imeni Ališera Navoi) on Uzbekistanin pääkaupungista Taškentista käsin toimiva, runoilija Ališer Navoin mukaan nimetty kansalliskirjasto. Se toimii hallinnollisesti kansallisen Uzbekistanin lehdistö- ja tietotoimiston alaisuudessa.[1][2] Kansalliskirjastoa johtaa Abduazizov Alisher Abdushukurovich (tilanne marraskuussa 2018).[3]

Historia ja nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasto on perustettu Venäjän keisarikunnan Turkestanin aluepiirissä alkujaan vuonna 1870 Taškentin yleiseksi kirjastoksi. Perustamisvuonna kokoelmissa oli yli 2 200 voluumia (1 200 nimikettä) ja 1876 jo 4 401 voluumia. Taškentin yleisen kirjaston tehtävänä oli kerätä ja varastoida erityisesti alueeseen ja naapurimaihin liittyvää kirjallisuutta. [4][5]

Vuonna 1920 kirjasto sai valtionkirjaston aseman ja oikeuden saada vapaakappale Turkestanin ASNT:n alueella julkaistuista teoksista. Vuonna 1925 kokoelmissa oli jo 140 000 voluumia. Saman vuoden kesällä valtionkirjaston yhteydessä aloitti kirjastoalan oppilaitos. Turkestanin hajotessa ja uusien valtioiden syntyessä Keski-Aasiaan, Uzbekistanin opetuksen kansankomissariaatin alaisuuteen jäänyt Uzbekistanin yleinen valtionkirjasto auttoi uusia valtioita kirjastotoimintansa alkuvaiheen organisoimisessa.[4]

1930-luvulla valtionkirjastosta muodostui Uzbekistanin SNT:n kirjastojen metodologinen keskus; tässä vaiheessa neuvostotasavallassa toimi yli 2 500 kirjastoa. [4]

Toisen maailmansodan aikana kirjasto toimi väistöpaikkana useille tieteilijälle ja taiteilijalle. Valtionkirjasto nimettiin vuonna 1948 runoilija Ališer Navoin mukaan. Samana vuonna avattiin uusi kolmikerroksinen kirjastorakennus, jossa oli 350-paikkainen lukusali. Lisäksi perustettiin harvinaisten ja vanhojen julkaisujen kokoelma, johon liitettiin 2 000 teosta. Sittemmin tämä kokoelma on kasvanut yli 16 000 teoksen laajuiseksi.[4]

1980-luvun jälkeen on kiinnitetty erityistä huomiota uzbekin kielellä julkaistujen teosten keräämiseen. Tässä kokoelmassa on nykyään (2018) yli 600 000 teosta.[4] Vuonna 2015 kansalliskirjaston kokoelmissa raportoitiin olevan yhteenä yli 7 000 000 julkaisua (kirjaa tai aikakausjulkaisua). Kokoelma sisälsi 16 000 harvinaisten ja vanhojen julkaisujen kokoelman teosta, 200 000 harvinaista editiota, 525 000 teosta tieteen ja tekniikan aloilta, 370 000 vieraskielstä julkaisua (75 eri kielellä) ja 330 000 sähköisesti julkaistua nimikettä.[5]

Kirjasto sai kansalliskirjaston aseman presidentin asetuksella, joka astui voimaan 12. huhtikuuta 2002. Samassa yhteydessä kirjaston tehtäväksi määriteltiin toimia kirjojen kansallisena keskusvarastona, kansallisen ja ulkomaisen lehdistön kokoajana, monitoimisena kirjasto-, tieto- ja tutkimuslaitoksena sekä menetelmäkeskuksena tasavallan kaikille kirjastoille.[4] Uzbekistanin kansalliskirjasto myöntää Uzbekistanissa julkaistuille kirjoille ja vastaaville erillisteoksille kansainvälisen ISBN-standarditunnuksen ja toimii uzbekistanilaisten sarjajulkaisujen ISSN-tunnuksen myöntäjänä.[6][7]

Vuonna 2016 uutisoitiin, että Uzbekistanin kansalliskirjasto ottaa ohjaukseensa usean ministeriön alaisuudessa toimivat aluelliset pääkirjastot. Näiden kirjastojen tietojärjestelmiä uusitaan vuosina 2016-2019. Aluekirjastot toimivat jatkossa kansalliskirjaston sivutoimipisteinä.[8]

Uzbekistanilaisten lukutaito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uzbekistanin vähintään 15-vuotiaista asukkaista oli YK:n kehitysohjelma UNEPin mukaan lukutaitoisia 100,0 prosenttia vuonna 2016.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Aloqa uchun Uzbekistanin kansalliskirjasto, natlib.uz. Viitattu 2.11.2018. (uzbekiksi)
  2. a b Liisa Savolainen: CNDL Address (2017 osoitteisto pdf-dokumenttina) Updated 23.10.2017. Conference of Directors of National Libraries, cdnl.info. Viitattu 2.11.2018. (englanniksi)
  3. Rahbariyat Uzbekistanin kansalliskirjasto, natlib.uz. Viitattu 21.11.2018. (uzbekiksi)
  4. a b c d e f History (englanninkielisen esityksen puutteiden vuoksi lähteenä on käytetty myös venäjänkielistä websivua) Uzbekistanin kansalliskirjasto, natlib.uz. Viitattu 2.11.2018. (englanniksi)
  5. a b A. A. Hodžajev: Natsionalnaja biblioteka Usbekistana im. A. Navoi - istorija razvitija (pdf) Vestnik Biblioketšnoi Assamblei Evrazii. 2015 (3): 36–42. 2015. saatavilla via Uzbekistanin kansalliskirjasto, natlib.uz. Viitattu 21.11.2018. (venäjäksi)
  6. National ISBN Agencies: Uzbekistan International ISBN Agency, isbn-international.org. Viitattu 21.11.2018. (englanniksi)
  7. Uzbekistan: ISSN National Centre for Uzbekistan ISSN International Centre, issn.org. Viitattu 21.11.2018. (englanniksi)
  8. National Library of Uzbekistan to open branches in the regions 15.2.2016. Uzbekistan Today, ut.uz. Viitattu 21.11.2018. (englanniksi)
  9. Adult literacy rate (% ages 15 and older) (2016 tiedot) UNDP, undp.org. Viitattu 2.11.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]