Uusaristotelismi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uusaristotelismilla viitataan aristotelismin päivitettyihin muotoihin myöhemmässä filosofiassa, keskiajan filosofiasta nykyajan filosofiaan.

Etiikassa ja poliittisessa filosofiassa termiä ”uusaristotelismi” on käytetty ennen kaikkea 1900-luvulla uudelleen heränneistä hyve-etiikan muodoista, jotka korostavat käytännöllistä järkeä moraalisten sääntöjen ja velvollisuusetiikan sijaan.[1] Uusaristoteelisesta hyve-etiikasta ovat kirjoittaneet muun muassa Alasdair MacIntyre, G. E. M. Anscombe, Philippa Foot ja Rosalind Hursthouse.

Metafysiikassa uusaristoteelisena voidaan pitää uusskolastiikan (uustomismi, analyyttinen tomismi) muotoja.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. neo-Aristotelianism The Ism Book.
  2. Baroni, Diana: NEOARISTOTELIANISM Voices. Viitattu 14. elokuuta 2007.
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.