Uuno Takki
| Uuno Takki | |
|---|---|
 |
|
| Suomen kauppa- ja teollisuusministeri | |
|
Rangellin hallitus
22.5.1942–5.3.1943 Linkomiehen hallitus 5.3.1943–8.8.1944 Hackzellin hallitus 8.8.1944–21.9.1944 Urho Castrénin hallitus 21.9.1944–17.11.1944 Pekkalan hallitus 26.3.1946–29.7.1948 Fagerholmin I hallitus 29.7.1948–17.3.1950 |
|
| Edeltäjä |
Väinö Tanner Åke Gartz |
| Seuraaja |
Åke Gartz Sakari Tuomioja |
| Suomen opetusministeri | |
|
Paasikiven II hallitus
17.11.1944–17.4.1945 |
|
| Edeltäjä | Kalle Kauppi |
| Seuraaja | Johan Helo |
| Kansanedustaja | |
|
6.4.1945–9.9.1952
5.4.1966–15.9.1968 |
|
| Ryhmä/puolue | Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. huhtikuuta 1901 Kotka |
| Kuollut | 15. syyskuuta 1968 (67 vuotta) Helsinki |
| Arvonimi | vuorineuvos (1957) |
| Tiedot | |
| Puolue | SDP |
Uuno Kristian Takki (12. huhtikuuta 1901 Kotka – 15. syyskuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, osuustoimintamies ja vuorineuvos. Hän toimi useissa ministerintehtävissä vuosina 1942–1950.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Takki suoritti Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osuuskauppakoulun vuonna 1920 ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1925. Hän suoritti kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon 1927. Myöhemmin Takki opiskeli lakia suorittaen ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1934, lakitieteen kandidaatin tutkinnon 1936 ja lakitieteen lisensiaatin tutkinnon 1949.[1]
Hän toimi Lahden kaupunginjohtajana 1938–1942, OTK:n hallinnollisena johtajana 1942–1952 ja pääjohtajana 1952–1966 sekä SDP:n kansanedustajana 1945–1952 ja 1966–1968. Hän kannatti 1940-luvulla voimakkaasti valtionyhtiöpolitiikkaa ja teollistamista, muun muassa Neste Oy:tä.
Takki nimitettiin 24. helmikuuta 1950 jatkamaan Moskovan kauppaneuvotteluja Johan Nykoppin tilalle.[2] Takki palasi neuvotteluista 13. maaliskuuta.[3]
Fagerholmin ensimmäisen hallituksen erotessa maaliskuussa 1950 Takki oli toiminut ministerinä yhtäjaksoisesti lähes kahdeksan vuotta ja noussut Suomen siihen saakka pitkäaikaisimmaksi valtioneuvoston jäseneksi. Ennätys säilyi hänen nimissään 1970-luvulle saakka.[4] Pääministerin sihteerinä toimineen Toivo Heikkilän mukaan Takki oli luonteeltaan vaatimaton eikä hän missään vaiheessa toiminut kovin näkyvillä ministerinpaikoilla, joten hänen pitkä ministerikautensa jäi useimmilta suomalaisilta miltei huomaamatta.[5]
Arvo Tuomisen mukaan Takin siihen saakka hyvät suhteet sosialidemokraattien vahvaan mieheen Väinö Tanneriin miltei katkesivat marraskuussa 1945. Kauppa- ja teollisuusministerinä Takki joutui tuolloin osallistumaan siihen valtioneuvoston istuntoon, jossa päätettiin muun muassa Tannerin asettamisesta syytteeseen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Saman päivän iltana Takki oli kutsuttu vierailulle Tannerin kotiin, eikä hän virkavalan sitomana voinut kertoa Tannerille olleensa tekemässä päätöstä siitä, että Tanner joutuisi pidätetyksi seuraavana päivänä. Tanner itse sai myöhemmin kuulla Takin osuudesta asiassa eikä hän koskaan antanut Takille anteeksi sitä, ettei tämä ollut varoittanut häntä tulevasta.[6]
Takin puoliso oli runoilija ja toimittaja Lyyli Eronen. Uuno Takin veli oli valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Toivo Takki.
Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä edustanut Uuno Takki kuoli kesken kansanedustajan kautensa syyskuussa 1968 ja hänen tilalleen eduskuntaan tuli ammattientarkastaja Eero Salo.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uuno Takki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 16. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Veikko Huttunen: Kansakunnan historia 7: täysi-ikäinen kansakunta, s. 189. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06296-0.
- ↑ Toivo Heikkilä: Paasikivi peräsimessä: pääministerin sihteerin muistelmat 1944–1948, s. 14. Helsinki: Otava, 1965.
- ↑ Arvo Tuominen: Ettei totuus unohtuisi, s. 204. Helsinki: Tammi, 1976. ISBN 951-30-3775-4.
- ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 122. Helsinki: Otava, 1969.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kallenautio, Jorma: Takki, Uuno (1901–1968). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 10.4.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Uuno Takki Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
| Edeltäjä: Väinö Tanner Åke Gartz |
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri 1942−1944 1946−1950 |
Seuraaja: Åke Gartz Sakari Tuomioja |
| Edeltäjä: Kalle Kauppi |
Suomen opetusministeri 1944−1945 |
Seuraaja: Johan Helo |
Arvi Hällfors (1930–1931) |
Eero H. I. Tammio (1931–1933) |
Paavo Säippä (1933–1938) |
Uuno Takki (1938–1942) |
Olavi Kajala (1942–1967)
Teemu Hiltunen (1967–1980) |
Seppo Välisalo (1980–1995) |
Kari Salmi (1995–2003) |
Tarmo Pipatti (2003–2007) |
Jyrki Myllyvirta (2007–2018) |
Pekka Timonen (2018–2023)
Niko Kyynäräinen (2023–)
|
