Uudenkaupungin soijajalostamo
Uudenkaupungin soijajalostamo, Nordic Soya Oy, on Uudessakaupungissa sijaitseva Euroopan suurin soijajalostamo. Valmis soijatuote myydään rehutuotantoon, ihmisravintoa tehtaalla ei valmisteta. Jalostamolla käytetään pääasiassa gmo-soijaa, mutta myös gmo-vapaata soijaa. Suurin osa raaka-aineesta on ulkomailla kasvatettua soijaa, mutta myös suomalaista härkäpapua on jalostettu pieniä määriä. Jalostamon tuotantokapasiteetti on yli 240 000 tonnia vuodessa, mutta tuotantolaitos ei toimi täydellä kapasiteetilla.[1]
Jalostamo pystyy käyttämään raaka-aineenaan papuja ja rouhittua soijaa. Heksaaniuuttamossa pavusta erotellaan öljy ja rouhe. Prosessi syntyy myös soijan kuoria. Etanoliuuttamossa rouheesta saadaan soijaproteiinikosentraattia, jonka proteiinipitoisuus on korkeampi. Samassa prosessissa saadaan myös poistettua suurin osa luontaisista haitta-aineista.[1]
Konsentraatista vientiin menee 70–90 prosenttia. Myös kuorista suurin osa viedään ulkomaille. Matalamman jalostusarvon soijarouhe myydään Suomessa. Soijaöljyllä on pieni kysyntä Suomessa, joten suurin osa myös siitä menee vientiin. Sivutuotteena syntyvälle nestemäiselle soijamelassille ei ole kysyntää, mutta sitä on tutkittu käytettäväksi polttamalla höyryn tuotannossa.[1]
Soijajalostamon osti konkurssipesältä kesällä 2015 Suomen Soijanjalostus Oy, joka on nykyiseltä nimeltään Nordic Soya Oy. Yrityksen omistaa sijoitusyhtiö 4capes Oy, joka kuuluu Finnfoam Oy:n perustajan Jorma Niemisen perheelle. Nordic Soyan vuoden 2017 liikevaihto oli 28 miljoonaa euroa, mutta tulos tappiolla kolme miljoonaa euroa. Vuonna 2016 tappio oli 6,5 miljoonaa euroa. Tuolloin käytiin myös koko henkilöstöä koskevia yt-neuvotteluja, joissa irtisanottiin 40 prosenttia työntekijöistä. Nordic Soyan toimitusjohtaja Veli-Matti Reunasalo kertoi syyskuussa 2018 liiketoiminnan olevan edelleen ylösajovaiheessa. Tärkeimmät ongelmat liittyivät pavun hajoavaan tuoterakenteeseen, eli jalostuksessa syntyneen rouheen, öljyn ja kuoren myyntiin. Myös soijaproteiinikonsentraattiprosessissa sivutuotteena syntyvä soijamelassi ja sen edelleen myynti tai käyttö aiheutti ongelmia.[1]
Jalostamon alkuvaiheet ja Finnprotein[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalostamon omisti sen rakennusvaiheessa ja toiminnan alkuaikoina Finnprotein Oy. Rakennettavaan soijajalostamoon sijoittivat useat eri tahot: Suomen valtion vientitakuulaitos Finnvera 21 miljoonaa euroa, valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus 15 miljoonaa euroa sekä eläkeyhtiöt Etera ja Varma yhteensä 37 miljoonaa euroa. Jalostamon alkuperäinen venäläinen osaomistaja sijoitti tehtaaseen vain parin miljoonan arvoiset koneet, vaikka alun perin tarkoitus oli saada ulkomailta mittava rahoitus, jollaisena hanketta myös mainostettiin. Merkittävin yksityinen rahoittaja oli vuorineuvos Ilpo Kokkilan sijoitusyhtiö Pontos.[2]
Jalostamon rakensi rakennusyhtiö SRV. Jalostamon rakennusbudjetti oli alun perin 100 miljoonaa euroa, mutta se maksoi lopulta 135 miljoonaa euroa.[2] Jalostamon rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2011 ja tuotanto alkoi lokakuussa 2013. Jalostamo työllisti alkuvaiheessa 65 henkilöä.[3]
Jalostamon prosessoidun soijapavun tuotantokapasiteetin arvioitiin olevan 240 000 tonnia vuodessa.[4] Jalostamo tuotti raaka-ainetta lähinnä rehuteollisuudelle. Päätuotteita olivat soijarouhe (kotieläimet, lemmikkieläimet), soijaöljy (eläinrehu sekä elintarvike- ja prosessiteollisuus) sekä soijaproteiinikonsentraatti[5] (kalanrehu, eläinrehu). Sivutuotteina syntyi soijamelassia ja soijalesitiiniä. Myös pavun kuoret hyödynnettiin joko rehun raaka-aineena tai biopolttoaineena. Siten koko soijapapu voitiin hyödyntää, eikä jätettä käytännössä jäänyt. Jalostamolla käytettiin raaka-aineena geenimuuntelematonta[6] soijapapua, joka hankittiin Brasiliasta. Tuotteiden päämarkkinat olivat Pohjoismaissa.[6] Työntekijöitä oli 65.[2]
Yritys ajautui yrityssaneeraukseen jo toukokuussa 2014, kun tuotanto oli ollut käynnissä alle vuoden. Yhtiö teki 16. kesäkuuta 2014 konkurssihakemuksen.[3] Velkaa konkurssipesällä oli noin 168 miljoonaa euroa, ja velkojia 97. Vuoteen 2015 mennessä Uudenkaupungin soijajalostamo oli suurin yksittäinen tappiota tuottanut julkisin varoin rahoitettu teollisuushanke Suomessa. Valtio menetti hankkeessa rahaa yhteensä 75 miljoonaa euroa.[2]
Konkurssiin ajautumisen syinä on esitetty sekä tehdasinvestoinnin suunniteltua huomattavasti kalliimpaa loppuhintaa että tehtaan käynnistämistä hidastaneita laittomia työtaistelutoimia.[3][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Perttunen, Mikko: Soijatehtaalla riittää uskoa tulevaan. (talouden kuukausilehti) TS Talous, 25.9.2018, s. 8–9. Turku: Turun Sanomat Oy. 0356-133X.
- ↑ a b c d e Elonheimo, Petri: Ylen MOT: Soijajalostamoon hupeni 75 miljoonaa euroa valtion rahaa iltalehti.fi. 6.10.2015. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 29.9.2018.
- ↑ a b c Uudenkaupungin soijajalostamo hakeutuu konkurssiin.
- ↑ Finnprotein pähkinänkuoressa (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 20.09.2013
- ↑ Mäkelä, Kalle: Uudenkaupungin soijajalostamolla käynnistyy kiireisin työvaihe (YLE Turku) yle.fi. 29.8.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 6.9.2012.
- ↑ a b Louhivuori, Jaakko: Finnprotein jalostaa vain geenimuuntelematonta soijapapua. (Talous) Turun Sanomat, 13.3.2013, 109. vsk, nro 71, s. 16. Turku: TS-Yhtymä Oy. ISSN 0356-133X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nordic Soya Oy:n kotisivut
- Skön, Kirsi: Soijatehdashanke aiheutti valtiolle jättitappiot MOT. yle.fi. 06.10.2015. Helsinki: Yleisradio Oy.