Ussherin–Lightfootin kalenteri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
James Ussherin Annales

Ussherin–Lightfootin kalenteri on 1600-luvulta peräisin oleva maailman historian ajanlasku, jonka muotoili Raamattua tulkitsemalla James Ussher, Irlannin anglikaanisen kirkon arkkipiispa nykyisessä Pohjois-Irlannissa. Ajanlasku julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1650. Se tunnetaan siitä, että monet nykyajan kreationistit lainaavat sen laskelmia, joiden mukaan maailma luotiin vuonna 4004 eaa.

Ajanlasku on nimetty paitsi Ussherin myös John Lightfootin mukaan, joka julkaisi samanlaisen ajanlaskun vuosina 1642–1644. Nimi on kuitenkin sikäli väärä, että se perustuu puhtaasti Ussherin laskelmiin. Ussherin teos, oikealta nimeltään Annales veteris testamenti, a prima mundi origine deducti (Vanhan testamentin aikakirjat, johdettuna maailman alkuhetkistä), oli hänen panoksensa ajankohdalle ominaiseen pitkään jatkuneeseen väittelyyn Maan iästä. Tämä oli ollut monien kristittyjen oppineiden päänvaivana vuosisatojen ajan. Ussher päätteli, että luomisen ensimmäinen päivä alkoi sinä yönä, joka edelsi 23. lokakuuta 4004 eaa. juliaanisen kalenterin mukaan. Päivämäärä oli lähellä syyspäiväntasausta. Lightfoot puolestaan laski samoin, että luominen olisi alkanut lähellä syyspäiväntasausta, mutta vuonna 3929 eaa.

Ussherin ehdotus ei ollut kovin kaukana Beda Venerabiliksen (3952 eaa.) eikä Joseph Justus Scaligerin (3949 eaa.) saamia tuloksia. Yleisesti oli arveltu, että Maa saattaisi olla noin 6 000 vuotta vanha – noin 4 000 vuotta ennen Kristusta ja vajaa 2 000 hänen jälkeensä. Tämä vastaisi luomisen kuutta päivää ja apostoli Pietarin opetusta ”Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä” (2 Piet. 3:8).

Ussherin metodologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ussher ja muut raamattuoppineet saivat laskelmissaan melko samanlaisia tuloksia, sillä he käyttivät samantyyppistä menetelmää laskiessaan Raamatun merkittävimpien tapahtumien ajoituksia. Heidän tehtäväänsä vaikeutti se, että Raamattu on koottu vuosisatojen aikana erilaisista lähteistä. Raamatun sukuluetteloiden ajanlaskuissa on myös pitkiä aukkoja. Näin Raamatusta ei voida suoraan laskea yhteen ikiä ja päiväyksiä.

Ussherin tuli ratkaista kolmenlaisia ongelmia, liittyen kolmeen ajanjaksoon:

  • Varhaiset ajat (luomisesta Salomoon). Näennäisesti helpoin aika, sillä Raamattu tarjoaa katkeamattoman perimysketjun Aadamista Salomoon sekä kaikkien kyseisten henkilöiden iät ja heidän ikänsä poikalasten syntyessä. Kaikki Raamatun versiot eivät kuitenkaan sisällä samoja ikiä — Septuagintassa henkilöiden iät ovat paljon pidemmät, mikä lisää luomisen ikään noin 1 500 vuotta. Ussher ratkaisi ongelman luottamalla sen sijaan Tanakhin tekstiin.
  • Varhaiset kuninkaiden ajat (Salomosta Jerusalemin temppelin tuhoon ja Babylonin vankeuteen). Perimysketju katkeaa, ja Raamattu tarjoaa ainoastaan kuninkaiden hallituskausien pituudet. Sen lisäksi historiankuvauksissa on päällekkäisyyksiä ja epäselviä kohtia. Ussherin täytyi verrata Raamatun tapahtumia hallitsijoiden ja muiden henkilöiden tunnettuihin ajoituksiin Raamatun ulkopuolella.
  • Myöhemmät kuninkaiden ajat (Esrasta ja Nehemiaasta Jeesuksen syntymään). Raamattu ei tarjoa ajasta juurikaan tapahtumien ajoittamista helpottavia tietoja. Sen sijaan Herodotoksen ja muiden antiikin kreikkalaisten historioitsijoiden ansoista monien maiden historia tältä aikakaudelta tunnettiin jo niin hyvin, että tärkeimmät tapahtumat voitiin jokseenkin luotettavasti ajoittaa. Vaikka esimerkiksi babylonialaista nuolenpääkirjoitusta ei tuohon aikaan osattukaan lukea, tiedettiin, että Jerusalemin valloittanut Babylonian kuningas Nebukadnessar II kuoli vuonna 586 eaa. Toisaalta Toinen kuninkaiden kirja 25:27:ssä sanotaan, että se tapahtui Jojakimin maanpaon 37:ntenä vuonna (2 Kun. 25:27).

Tällä menetelmällä Ussher ajoitti luomisen tapahtuneen noin vuonna 4000 eaa. Hän siirsi sitä neljä vuotta taaksepäin vuoteen 4004 eaa. ottaakseen huomioon Dionysius Exiguuksen, Anno Domini -vuosilukujärjestelmän kehittäjän, tekemät virheet. Juutalainen historioitsija Josephus kertoo, että Herodes Suuren kuolema tapahtui vuonna 4 eaa., joten Jeesus ei ollut voinut syntyä sen jälkeen. Näin Jeesus oli syntynyt joskus vuosien 37 eaa., jolloin Herodes tuli valtaan, ja vuoden 4 eaa. välillä. Ussher päätteli Jeesuksen syntyneen vuonna 4 eaa.

Luomisen vuodenaika oli suuren teologisen väittelyn kohteena Ussherin aikoina. Monet oppineet esittivät, että se oli tapahtunut keväällä, jolloin alkoivat myös babylonialaisten, kaldealaisten ja monien muiden kulttuurien ajanlaskut. Muut, kuten Ussher, uskoivat sen todennäköisemmin tapahtuneen syksyllä, syyspäiväntasauksen aikaan, koska juutalainen vuosi alkoi silloin.

Ussher täsmensi luomisen päivämäärää syyspäiväntasausta lähellä olevaan sunnuntaihin käyttämällä apuna juutalaista kalenteria. Viikonpäivä saatiin yksinkertaisesti laskemalla kuusi päivää taaksepäin luomisen jälkeisestä lepopäivästä, sapatista, joka juutalaisessa perinteessä oli lauantai. Näin luominen alkoi sunnuntaina. Ussher käytti todennäköisesti Keplerin tähtitieteellistä taulukkoa Tabulae Rudolphinae vuodelta 1627. Näin sai syyspäiväntasauksen päivämääräksi vuonna 4004 eaa. tiistain 25. lokakuuta, kello 9.00, joka oli yksi päivä ennen syyspäiväntasauksen "luomista" luomisen neljäntenä päivänä, keskiviikkona, yhdessä auringon, kuun ja tähtien kanssa (1 Moos. 1:16). Nykyaikaiset laskelmat ajoittavat vuoden 4004 eaa. syyspäiväntasauksen tapahtuneen sunnuntaina 23. lokakuuta. "Sattumalta" saatu päivämäärä 4004 eaa. 23. lokakuuta kello 9.00 täsmäsi myös Cambridgen yliopistolukukauden aloituksen kanssa samalle päivälle samaan kellonaikaan.

Ussherin maailmanhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ussherin ajanlasku esittää seuraavat ajoitukset Raamatun merkittävimmille tapahtumille:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juutalainen kalenteri, joka alkaa maailman luomisesta laskettuna kuuvuosien (ei aurinkovuosien) mukaan. Maailma luotiin juutalaisen kalenterin mukaan syyspäiväntasauksena 3761 eaa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • James Ussher: Annals of the World. E. Tyler, F. Crook, G. Bedell, 1658. Teoksen verkkoversio.
  • Ussher, J, 1650. Annals of the World: James Ussher's Classic Survey of World History ISBN 0-89051-360-0 (uusintapainos, ed. Larry and Marion Pierce, Green Forest, AR: Master Books, 2003)
  • Sarfati, J., 2003. Archbishop’s achievement: James Ussher’s great work "Annals of the World" is now available in English (Arkistoitu – Internet Archive) (edellisen kirjan kirjoittajien haastattelu), Creation 26(1):24–27
  • James Barr, 1984–85. Why the World Was Created in 4004 BC: Archbishop Ussher and Biblical Chronology, Bulletin of the John Rylands University Library of Manchester 67: 575–608
  • William R. Brice, 1982. Bishop Ussher, John Lightfoot and the Age of Creation, Journal of Geological Education 30: 18–24.
  • Stephen Jay Gould, 1993. Fall in the House of Ussher, in Eight Little Piggies (Penguin Books) (fair-minded analysis by obvious opponent of Ussher's timescale)
  • Dating Creation by Charles H. Leighton
  • Pierce, L., 1998 The forgotten archbishop, Creation 20(2):42–43 (biografia ja Ussherin kronologian lyhyt esittely).