Uskonpuhdistus (käsite)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo herännäisliikkeiden käsitteestä uskonpuhdistus. Historiallisesta uskonpuhdistuksesta kertoo artikkeli Uskonpuhdistus.
Daavid ja Saul, Rembrandt 1658. David soittaa harppua kuninkaalle, joka on "pahan hengen kiusaamana"

Uskonpuhdistus on herännäisten, baptistien ja helluntailaisten teologisessa ajattelussa käsite, jossa uskonpuhdistaja ilmaisee onko ihmisen usko, ihmisille tarjottu usko tai sen harjoittaminen puhdistamisen eli muutoksen tarpeessa. Pyhityksessä ihminen puolestaan seuraa omaa hengellistä tilannettaan. Uskonpuhdistuksessa muutos ei ole uusi suunta vaan vanhan suunnan palauttamista, nykyisen, jo olemassa olevan rinnalle tai tilalle.[1] Kaikkia uskonpuhdistajia yhdistää pyhitys ja Raamatun sanoman ensisijaisuus hengellisessä elämässä sekä uskoon, ja uskonpuhdistajaan kohdistuvat vainot, tai joissakin tapauksissa jopa marttyyrikuolema David Pawson mukaan.[2][3][4]

Uskonpudistus tai uskonpuhdistaja, pyrkii ottamaan kantaa näkemäänsä heresiaa vastaan kirkon tai seurakunnan tarjoamassa opissa, esim. menestysteologia tai anekauppa, joka ei ole Lutherin mukaan Raamatun ilmoituksen mukaista, eikä liioin Jumalasta vaan ihmisestä.[5] Vastaavasti myös, jos julistetussa opissa tai sanomassa puuttuu jotakin, mikä Raamatun ilmoituksessa on selkeästi esillä ja oleellista, esim. armo-käsite; Solus Christus sekä Sola fide.[1] Kaste-oppi on myös jakanut ja yhdistänyt kristittyjä läpi historian.[6]

Uskonpuhdistus jatkuvana prosessina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OPKO:n vaikuttaneiden jäsenten perustama Perusta-järjestö sanoo, että tarkoitus on välittää sovituksesta ja vanhurskauttamisesta avautuvan uskossa harjoitetun teologian hedelmää Jumalan kansan ulottuville ja sen omaisuudeksi. Tätä tehtävää suorittaessaan Perusta tahtoo omalta osaltaan tähdätä jatkuvan uskonpuhdistuksen toteutumiseen kirkossamme. Tunnustuksellinen herätys ja sen hengessä harjoitettu uskomme perusteita ja sen soveltamista koskeva työskentely on tehtävä tunnetuksi ja pidettävä läheisessä yhteydessä kansankirkkomme seurakuntien kanssa. Heidän mukaansan teologian tehtävänä on rakentaa Kristukseen uskovien seurakuntaa, joka puolestaan myös jatkuvasti tarvitsee teologiaa.[7]

Ilopo Perttilän mukaan Lutherin aikana tapahtunut uskonpuhdistus ja muut puhdistukset ovat vain paluuta yhteen ainoaan perususkonpuhdistukseen, Jeesuksen tekemään. Uskon puhdistaminen on kuitenkin Perttilän mukaan alati jatkuva prosessi. Kirkon itsetyytyväisyys, omaan tilaansa, asemaansa ja opilliseen itseymmärrykseensä pysähtyvä jähmettyminen, on huolestuttava merkki kirkosta, joka on kadottanut tuoreutensa sekä alkuvoimaisuutensa. Afrikassa on paikoin vain seurakunnan nimi luterilainen, sisältö helluntailainen. Makumiran seminaarissa oleva teol.tri, opettaja Mika Vähäkangas epäilee, että Afrikassa on odotettavissa uusi uskonpuhdistus, joka merkitsee uuden murroksen olevan tapahtumassa. Luterilaisen kirkon hyvästä opista ei pidetä afrikkalaisessa kontekstissa tiukkaan kiinni. Meidän oikeassa olemisemme ei vakuuta afrikkalaisia Perttilä toteaa sivuillaan.[8]

Hermann Sassen mukaan eroavaisuuksista huolimatta luterilainen ja reformoitu kirkko ovat sisarkirkkoja sellaisen opin puolesta, joka on modernin ihmisen järkeä vastaan. Saksalaisella kielialueella ne ovat harjoittaneet tiettyä kirkollista yhteistyötä tästä näkökulmasta. Mutta samalla näiden kirkkojen näkemys siitä, mikä on uskonpuhdistuksen perusolemus, on kuitenkin erilainen. Reformoidun opin mukaan uskonpuhdistus on kirkon uudistamista palaamalla Raamattuun. Luterilaiset puolestaan väittävät, ettei tämä sano olennaisinta historiallisessa uskonpuhdistuksessa. Näin käsitetty uskonpuhdistus on jatkuva prosessi, Jumalan sana uudistaa kirkkoa jatkuvasti, joka jumalanpalveluksessa, joka päivä. Sasse korostaa että iskulause ”Takaisin Raamattuun” kaikui keskiajalla monesti, mutta uskonpuhdistusta ei saatu aikaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Käskyjen tunnustaminen ja totteleminen ei vielä synnytä uskonpuhdistusta. Sola scriptura (yksin Raamattu) ei riitä. Siihen on lisättävä myös sola fide (yksin uskon kautta)! Luterilaisessa teologiassa nämä kaksi on erottamattomasti liitetty yhteen Sasse toteaa.[1]

Uskonpuhdistus Raamatusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helluntaisaarnaaja Mauri Viksténin mukaan syy uskosta eksymiseen on, että uskova ei tunne Raamattua ja tällä tällöin ei ole ns. sisäistä johdatusta, kun tämä lainaa Jeesuksen sanoja Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa? [9] Tähän Vikstén viittaa, että vain ne, jotka tuntevat Jumalan voiman ja kirjoitukset voivat tuntea tätä sisäistä johdatusta.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c USKONPUHDISTUS, Johdanto, Hermann Sassen käsitys luterilaisuuden ja reformoidun kristillisyyden pääeroista, Jorma Virtanen, Oulu
  2. David Pawson, 4 - Uusi Testamentti Avautuu, 1 ja 2 Korinttolaiskirje osa 2, video 498Mt, jossa hän siteeraa Paavalin kärsimyksiä oikean opin tähden.
  3. 2. Kor. 4:8-11; Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut. Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin.
  4. Paavalin ohjeita, 2. Kor. 6:3-; Me emme missään kohden anna aihetta pahennukseen, ettei virkaamme moitittaisi, vaan kaikessa me osoittaudumme Jumalan palvelijoiksi: suuressa kärsivällisyydessä, vaivoissa, hädissä, ahdistuksissa, ruoskittaessa, vankeudessa, meteleissä, vaivannäöissä, valvomisissa, paastoissa...
  5. Kristityn Wapaus, Martti Luther, 1518.
  6. Karismaattinen liike, Hannu Lehtonen, pastori; Oppi Pyhän Hengen kasteesta jakaa kristityt väistämättä A- ja B-luokkaan. A-luokan muodostavat ne, joilla on mainittu kokemus, B-luokan ne, joilla ei sitä ole. Raamatussa kristittyjä ei missään jaeta kahteen luokkaan, vaan sanotaan: “sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi...
  7. Perustan alkuvaihe: kivijalan muotoilua ja rintamalinjoja, Perustan tehtävä ja luonne 1974, Juhani Lindegren.
  8. Uskonpuhdistuksen muistopäivä, 31.10.99, Ilpo Perttilä, Lappeenrannan kirkko, ehtoomessu.
  9. Mark 12:24; Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?
  10. Mauri Vikstén, Jumalan Johdatus - 03 - Sisäinen Johdatus, mp3-tiedosto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]