Usko Nyström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Usko Nyström
Nyströmin suunnittelema Imatran Valtionhotelli (1903)
Nyström-Petrelius-Penttilän suunnittelema Kotkan suomalainen yhteiskoulu, Kotka (1905)
Nyströmin suunnittelema Cygnaeuksen koulu, Pori (1912)
Nyströmin uudelleenrakennuksen suunnittelema Lammin kirkko (1920)

Sakris Usko Nyström (6. syyskuuta 1861 Virrat6. tammikuuta 1925 Kotka) oli suomalainen arkkitehti[1] ja arkkitehtuurin opettaja.

Nyströmin vanhemmat olivat kruununvouti Johan Abraham Nyström ja Clara Charlotta Vikman. Hänen veljensä oli valokuvaaja, kirjailija ja toimittaja I. K. Inha. Nyström kirjoitti ylioppilaaksi ja aloitti ensin matematiikan ja sitten humanististen aineiden opinnot Helsingin yliopistossa 1880, mutta siirtyi vuonna 1885 yliopistosta Polyteknillisen opiston (sittemmin vuodesta 1908 Teknillinen korkeakoulu) arkkitehtilinjalle, josta valmistui arkkitehdiksi 1888. Opiskeluaikanaan Nyström työskenteli sekä Josef Stenbäckin että Gustaf Nyströmin arkkitehtitoimistoissa. Valmistumisensa jälkeen hän jatkoi valtion apurahan turvin opintojaan Pariisin École des Beaux-Artsissa vuosina 1890–1891.[1] Hän toimi Polyteknillisessä opistossa ensin piirustuksen ja sitten arkkitehtuurin apuopettajana 1892–1908 ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin lehtorina vuodesta 1908. Taideteollisuuskeskuskoulussa hän toimi tyyliopin ja ornamentiikan opettajana 1893–1902. Häntä pidettiin erittäin innostavana opettajana ja taitavana piirtäjänä. Professorin arvonimi Nyströmille myönnettiin 1922.

Nyströmillä oli toimisto yhdessä arkkitehtien Albert Petreliuksen ja Vilho Penttilän kanssa vuosina 1895–1907. Toimisto suunnitteli ympäri Suomen jugendtyylisiä taloja, joissa oli vielä vaikutteita vuosisadan lopun kertaustyyleistä.

Nyström kuoli naimattomana vuonna 1925. Hänen oppilaansa Alvar Aalto suunnitteli hänelle vuonna 1930 Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä paljastetun hautamuistomerkin. Suomen Arkkitehtiliitto oli julistanut 1928 kilpailun muistomerkistä. Voittanut työ on valkoista marmoria ja esittää tyyliteltyä arkkitehtiliiton tunnusta, akantusornamenttia. Siinä on teksti Bene latuit, filosofi René Descartesin mietelmästä Bene vixit qui bene latuit ”itseään korostamaton on elänyt hyvin”.

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usko Nyström[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Länsi-Suomen opisto, Aino Voipion tie 30, Huittinen – 1895
  • Uudenmaankatu 17, Helsinki – 1898[2]
  • Suviranta, Eero Järnefeltin taiteilijakoti Tuusulanjärvi – 1901
  • Vanhakartano, aateliskoti. Kirkkokankaantie, Pori – 1902
  • Schalinin talo, Vuorimiehenpuistikko, Helsinki – 1902[2]
  • Virtain uuden hautausmaan siunauskappeli, Virrat - 1902
  • Imatran Valtionhotelli, Imatra – 1903
  • Städet, Meritullinkatu 9, Helsinki – 1905[2]
  • Mielikki, Kapteeninkatu 20–22, Helsinki – 1906[2]
  • Vilhola, Vilhonkatu 9, Helsinki – 1907[2]
  • As Oy Kointähti, Pietarinkatu 9, Helsinki – 1907[2]
  • As Oy Kotirinne, Pohj. Rautatiekatu 11 – Nervanderinkatu 1 – Ainonkatu 4, Etu-Töölö 1911 [2]
  • Cygnaeuksen koulu, Pori – 1912
  • Lammin kirkko, Lammi - 1920

Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström-Petrelius-Penttilä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fredrikinkatu 19 – Merimiehenkatu 6, Helsinki – 1896[3]
  • Uudenmaankatu 9, Helsinki – 1900[3]
  • Kansallis-Osake-Pankki (KOP-talo), Oulu – 1900, Kirkkokatu 6 – Pakkahuoneenkatu 11 (purettu kesällä 1960)
  • As Oy Kataja, Kauppiaankatu 2, Katajanokka, Helsinki – 1902[3]
  • Kristianinkatu 1, Kruununhaka, Helsinki – 1902[3]
  • Oikokatu 13, Kruununhaka, Helsinki – 1903[3]
  • Kotkan suomalainen yhteiskoulu, nykyään Kotkan Lyseon lukion Arcus-rakennus – 1905
  • Koiton talo, Helsinki – 1907
  • As Oy Linnankatu 5, Linnankatu 5, Katajanokka, Helsinki – 1906


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 555.
  • Aamu Nyström: I.K. Inha. Valokuvaaja, kirjailija, kulttuurin löytöretkeilijä. Helsinki: Minerva Kustannus, 2011. ISBN 978-952-492-441-2. Sivut 65-69.
  • Länsi-Suomen opisto [1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Usko Nyström 2007. Suomen rakennustaiteen museo. Viitattu 28.6.2008.
  2. a b c d e f g Usko Nyström korttelit.fi. Viitattu 28.6.2008.
  3. a b c d e Usko Nyström, Petrelius & Penttilä korttelit.fi. Viitattu 28.6.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rauske, Eija: Arkkitehtikolmikko Usko Nyström, Albert Petrelius, Vilho Penttilä. Helsinki: Suomen arkkitehtuurimuseo, 2014. ISBN 978-952-5195-25-5.
  • Rauske, Eija: Kivet puhuvat arkkitehtuuritoimiston Usko Nyström-Petrelius-Penttilä asuinkerrostalot Helsingissä 1895-1908. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja = Finska Fornminnesföreningens Tidskrift. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 2004. ISBN 951-9057-52-8.
  • Kansallis-Osake-Pankki, Oulu – 1900
Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.