Keskustelu käyttäjästä:Malhonen

Hei Malhonen ja Tervetuloa Wikipediaan!
Tässä muutama linkki, joista voi olla hyötyä:
Wikipedia	Tyyliopas artikkeleiden tekoon	Mistä lisää tietoa?
Wikipedia ja tekijänoikeudet Mitä Wikipedia ei ole Muokkaa sivuja rohkeasti UKK Käytännöt Tarkistettavuus Ei uutta tutkimusta Neutraali näkökulma Kerro kuka tekee	Artikkelin nimi Merkitsemiskäytännöt Artikkelin rakenne Kielioppi Lisäohjeet Merkitse lähteet Koodiopas Artikkelimalli Luokittelu Kuvien lisääminen	Keskustele käytännöistä Keskustele teknisistä ratkaisuista Keskustele käyttöongelmista Muut keskustelut Muita hyödyllisiä sivuja Mallineet ja Navigaatiomallineet Wikipedian luokkarakenne Wikipedian ylläpitäjät Tiettyihin aiheisiin keskittyneet projektit
Mikäli mieleesi tulee kysymyksiä, joihin ei ole suoraa vastausta tässä viestissä, voit rohkeasti kirjoittaa kysymyksesi kahvihuoneen aihetta käsittelevälle sivulle tai kirjoittaa viestin keskustelusivulleni (löydät keskustelusivulleni painamalla nimimerkkini linkkiä ja valitsemalla tämän jälkeen sivun yläosasta ”keskustelu”-välilehden).
Welcome to the Finnish Wikipedia! Don't speak Finnish?

--Alphaios 12. lokakuuta 2006 kello 14.38 (UTC)

Kiitoksia!

Kiitoksia lukuisista korjauksista, jotka olet tehnyt! :) -Yupik 15. helmikuuta 2007 kello 08.41 (UTC)

Wikipedia karjalakš

Kiitos (passibo :)), oletteko auttavainen? (Tnx, can you help?) krl:Red October

Olen todella kiitollinen sinulle. Uudelleen kiitos :)

Ymmärrän teitä hyvin, and I have some problem with translation - minun äidinkieli on tverin-karjalan kieli.

Can you and your friends support new request for language? Or you can writing this request? We have only one (excpect me) member from ruwiki with native karjalan kieli.

Now in karjalan-wiki placing mixed articles, writing on vars.-karjalan, tverin-karjalan, livvin da luudin languages. I make specially templates for this. krl:Red October

Tervehys! Passibo, kaikki OK, ja käyttäjätunnus (käyttäjänimi?). I'm writing now to my friends about our proporsal and contacts with w:ru:Участник:Aaltonen, he speak vars.-karjalan. krl:Red October

Kenkänokka and מנעלן

Greetings,

I would like to compare the featured article Kenkänokka with the corresponding Hebrew article he:מנעלן. Unfortunately I know no Finnish. Could you please have a look on both articles dealing with this wonderful bird, so we'd know what's missing?

Best, he:משתמש:ליאור, my talk page 15. huhtikuuta 2007 kello 19.47 (UTC)

Sitova välilyönti

Hei, olit lisännyt artikkeliin Prääsä sitovia välilyöntejä,   -merkinnällä, erottamaan tuhansia. Tuhannet oli kuitenkin jo erotettu muokkaussivun alareunassa olevalla Sitova välilyönti namiskalla. Siitä ei tosin jää mitään merkkiä, joten mistäpä sen olisi tiennyt. --Kyzyl 24. heinäkuuta 2007 kello 17.11 (UTC)

Selvä. Koetan tarkkailla, jos huomaisisin seuraavalla kerralla. Malhonen 24. heinäkuuta 2007 kello 17.15 (UTC)

Sitä on kyllä kieltämättä vaikea huomata. Mutta minä käytän sitä aina sitovia välilyöntejä tehdessäni. --Kyzyl 24. heinäkuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

Valitettavasti asia taitaa olla pikemminkin niin, ettei Sitova välilyönti -painike lainkaan toimi Internet Explorerissa, vaan tuottaa tavallisen välilyönnin. Firefoxissa siitä tulee   kuten pitääkin. --Silvonen 24. heinäkuuta 2007 kello 17.22 (UTC)

Testasin tätä tarkemmin: IE 6:ssa painike tuottaa sittenkin sitovan välilyönnin, mutta se tuntuu muuntuvan tavalliseksi välilyönniksi mm. leikepöydän kautta kopioitaessa. Joka tapauksessa tarkoitus kai on, että painikkeesta tulisi aina näkyvä  . Taidanpa nalkuttaa kahvihuoneessa... --Silvonen 24. heinäkuuta 2007 kello 17.27 (UTC)

Aakkostus

Hei! Hienoa, että jaksat korjata kirjoitusvirheitä. Itseänikin ärsyttää, kun ihmiset kirjoittavat ulkomaalaisia nimiä miten sattuu. :-) Huomauttaisin kuitenkin, että luokkien niin sanotussa aakkostuksessa tarkkeita ja muita erikoismerkkejä ei käytetä. Kirjoittakaamme siis jatkossakin esim. [[Luokka:Tšekkiläiset jääkiekkoilijat|Slegr, Jiri]]. –Kooma (di algo) 29. heinäkuuta 2007 kello 10.18 (UTC)

Selvä. Anteeksi väärät korjaukset. Malhonen 29. heinäkuuta 2007 kello 10.19 (UTC)

Nimen kirjoitusasu

Hei, Tein artikkelin saudiarabialaisesta kirjailijasta nimellä Rajaa Alsanea, mutta pitäisikö se sittenkin kirjoittaa Rajaa al-Sanea, josta kyllä tein uo:n? Noudatin Helsingin Sanomien käyttämää muotoa, joten ainakin sillä muodolla lukijat ehkä sitä voivat etsiä. Ja jotta luokassa olisi enemmän kuin yksi nimi, tein siihen kaksi en.Wikipedian perusteella muutakin artikkelia, katsotko nekin: Luokka:Saudiarabialaiset kirjailijat. --Ulrika 10. elokuuta 2007 kello 05.55 (UTC)

Katsottu, muokattu ja siirretty. Englanninkieliset transkriptiot ovat joskus aika outoja... Malhonen 10. elokuuta 2007 kello 07.48 (UTC)

Kiitos. Eipä ollut muuten en.Wikipediassakaan tungokseen asti saudiarabialaista kirjallisuutta. --Ulrika 10. elokuuta 2007 kello 07.50 (UTC)

Pyyntö: Jeesus translitterointi

Muokkailen artikkelia Jeesus (islamin profeetta). En tunne arabiankieltä ollenkaan ja tarvitsisin hieman apua. Mitenkäs nykyinen Jeesus (arab. ‏عيسى‎, `Īsā, Isa, Ishu an-Nasiri) sana kirjotetaan suomalaiseen asuun oikein? Onko Isa väärä? Pitäisikö olla Isuh tai Ishu? Ja ei haittaisi jos voisi katsoa muitakin artikkelin translitterointejakin - tosin olen kirjoittanut artikkelista vasta alkuosan uusiksi ja loppuosa valmistunee parin viikon sisällä. --Peltimikko 9. syyskuuta 2007 kello 13.15 (UTC)

Tehty. Korjailin samalla joitakin asiavirheitä, joita englanninkielisessäkin versiossa näkyi. Jos haluat viitata arabiankielisen nimen tarkkaan lausumiseen tai esim. nimen juurikonsonantteihin, olisi hyvä käyttää muotoa ‘Īsā, muuten riittää Isa. Tuollaista Ishu-muotoa ei arabiassa esiinny laisinkaan, klassisessa syyriassa kyllä (yksi aramean muodoista). Malhonen 9. syyskuuta 2007 kello 20.48 (UTC)

Kiitos. Tein käytännössä uudestaan mallinteen Malline:Islam en-wikin esikuvan mukaan. Otin mukaan vanhan suomalaismallinteen viittaukset, mutta en-wikin mukana tuli joukko uusia (karsin pahimpia pois). Onko mallinteen viittaukset oikeat? Puuttuuko siitä jotakin vai pitäisikö karsia lisää? --Peltimikko 10. syyskuuta 2007 kello 08.08 (UTC)

Korjailin mallinetta vähän. Otsikon "Historia ja johtajat" alle kaipaisin kyllä jotakin lisää, koska nyt artikkelit viittaavat vain ihan islamin syntyvaiheisiin 600-luvulle. Suurin osa islamilaisen tieteen, taiteen ja lainsäädännön kehityksestä sekä levittäytymisestä ajoittuu kuitenkin myöhemmille vuosisadoille. Malhonen 10. syyskuuta 2007 kello 20.35 (UTC)

Kiitoksia jälleen. En-wikissä nuo islamia koskevat mallinteet ovat monistuneet niin, että joka asialle on omansa, kuten "Sunni Islam", "Prophets, salaf and caliphs" jne. Nykyistä suomalaista islam-mallinnetta kannattaisi kyllä kehittää, karsia ja lisätä. Vastaavassa en-mallinteessa ei ole "Ali ibn Abi Talib" ja "Abu Bakr" nimiä. Merkittäviä? Ehkäpä jonkinlainen karsintaraja johtajille voisi olla islamin laajennuksen pysähtyminen Wienin porteille vuonna 1638. Hämeen-Anttilan mukaan islamin luetuimmat tekstit ja sitä kautta suhtautumiset eri ilmiöihin tapahtuvat vuosien 600 - 1300 välillä. --Peltimikko 10. syyskuuta 2007 kello 22.14 (UTC)

Juu, Abu Bakr ja Ali olivat uudelle islamilaiselle yhteisölle vähintään yhtä merkittäviä kuin Pietari ja Paavali kristilliselle alkuseurakunnalle. Karkeasti voisi sanoa, että kun Muhammad kuoli, yhteisössä tuli erimielisyyttä siitä, kuuluiko johtajan titteli Abu Bakrille (demokraattisesti valittu) vai Alille (Muhammadin sukulainen). Nykyään Abu Bakrin kannattajien jälkeläisiä kutsutaan sunnalaisiksi ja Alin kannattajien jälkeläisiä šiioiksi. Ehkäpä näiden lisäksi olisi hyvä viitata ainakin merkittävimpiin muslimidynastioihin: umaijadit, abbasidit, fatimidit, osmanit (jälkimmäiset kyllä vasta 1300-luvulta eteenpäin, mutta merkittäviä yhtä kaikki). Lisäksi jotakin voisi lisätä islamin vaikutuksesta eri alueilla: Andalusia, Egypti, Persia, Anatolia (Turkki), ehkä myös Keski-Aasia ja Kaukoitä (Indonesia ym.). Malline kyllä kasvaa siitä taas jonkin verran... Itse en näe suurta tarvetta Muhammadin kumppaneille ja Muhammadin kodille, mutta tiedän kyllä, että niihin viitataan paljon islamilaisessa perinteessä. Pitääpä miettiä. Malhonen 11. syyskuuta 2007 kello 04.26 (UTC)

Pyyntö: Islamin profeetat, Muhammad ja Koraani

Hei! Minulla olisi jälleen arabian translitterointiin liittyviä pyyntöjä. Käänsin artikkelin Islamin profeetat taulukon sekä lisäsin Hämeen-Anttilan teoksista johdantoa. Lisäksi artikkelit Muhammad ja Koraani ovat pikkuhiljaa valmistumassa. Olisiko mahdollista tarkistaa näiden kolmen artikkelin translitteroinnit? Ainakin kahdessa Hämeen-Anttilan kirjoittamassa kirjassa samat nimet ovat olleet eri tavalla suomalaistettu enkä tiedä mikä niistä on oikea - puhumattakaan muissa lukemissani teoksissa. --Peltimikko 21. syyskuuta 2007 kello 07.39 (UTC)

Tarkistettu. Pari kysymystä artikkelien sisällöstä: (Artikkeli Koraani) Ehdottaako Hämeen-Anttila Uzairiksi tosiaan Esauta eikä Esraa? Itselläni ei ole Hämeen-Anttilan kirjaa, joten en voi tarkistaa, mitä hän on mieltä. Esra kuitenkin tietääkseni on paljon yleisempi tulkinta. (Artikkeli Muhammad) Onko H-A:n mukaan ummi-sanan yleisin tulkinta tutkijoiden keskuudessa tosiaan "tavallisten ihmisten keskuudesta noussut"? Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien laitoksella ainakin puhuttiin tulkinnasta, jonka mukaan ummi viittaisi pakanakansojen profeettaan (siis vanhatestamentillisessa merkityksessä: juutalaiset valittu kansa, muut pakanakansoja, gojim). Kirjallista lähdettä en tälle tulkinnalle tosin nyt heti tiedä. (Artikkeli Islamin profeetat) Ovatko esittämäsi suomenkieliset nimet islamin profeetoille suoraan H-A:lta? Jeesuksesta nimittäin varmasti puhutaan Jeesuksena myös islamilaisissa suomenkielisissä lähteissä, mutta esim. Idris on jo vähän kyseenalaisempi tapaus. Nimimuotoina Idrisillä ja Eenokilla (tämä muoto vanhan raamatunkäännöksen UT:sta, VT:ssa Hanok ja uudessa käännöksessä kummassakin Henok) ei ole mitään yhteistä ja sitä paitsi varmoja viitteitä Idrisin henkilöydestä ei löydy Koraanista vaan vasta myöhemmästä perimätiedosta. Sitä paitsi sielläkin hänet tunnutaan sekoittavan Eliaan (kuivuuden lopettaminen jne.). Vielä muista profeetoista nimimuoto Seela on vanhasta raamatunkäännöksestä (uudessa Sela) ja Abraham uudesta (vanhassa Aabraham). Malhonen 21. syyskuuta 2007 kello 21.27 (UTC)

1) H-A:n Johdatus Koraaniin tarkka lainaus sivu 125: "Suurassa 9 myös juutalaisia poikkeuksellisesti syytetään Uzairin (Esran?) palvomisesta Jumalan poikana:" Eli Hämeen-Anttila ja sinä olette oikeassa. Minun virheeni ja korjasin sen nyt. 2) Sanatarkka lainaus H-A:n Islamin käsikirjasta, sivu 91: "Koraanissa profeetta Muhammadin kutsutaan yleisen tulkinnan mukaan "lukutaidottomaksi" (7:157-158). Sanan ummi merkitys on tosin hieman epävarma ja useimmat tutkijat katsovat sanan viittaavan lähinnä siihen, ettei profeetta Muhammad ollut juutalaisia rabbeja tai kristittyjen pappeja vastaava uskonoppinut, vaan tavallisten arabien keskuudesta noussut profeetta, eräänlainen "kirjanoppineen" vastakohta, suomennoksessa sana onkin käännetty "kansan parista nousseeksi". Eli minä olen ymmärtänyt asian hieman väärin. Lisäsin alkuun "Pakanakansan profeettaa tarkoittavan..." En tiedä helpottiko se asiaa. 3) Islamin profeettat artikkelin "alkusanat" ovat H-A:n kirjasta, mutta itse taulukko on oma käännökseni en-wikin vastaavasta. Tein sen yhden illan aikana, sen tarkemmin tutkimatta, vaikka tosin yritin löytää oikeita suomenkielisiä nimiä. H-A ei kahdessa kirjassa "paljastanut" kuin ainoastaan pääprofeettojen nimet. Nyt tein hieman perusteellisempaa työtä ja etsin oikeat nimet H-A: 1995 Koraanin käännöksen perusteella ja muutin ne taulukkoon. Sitten onkin hieman kyseenalaisempaa kannattaako Shu’aibin kohdalla viitata raamatun Jetroon ja toisaalta Idriksen tapauksessa olla viittaamatta Henokiin. --Peltimikko 22. syyskuuta 2007 kello 05.02 (UTC)

Anteeksi

hitauteni; täällä viesti sinulle. --Watsamies 2. lokakuuta 2007 kello 15.50 (UTC)

Vincent-Marie Viénot de Vaublanc

• Bonjour. J'ai vu sur ta page utilisateur que tu parlais le français. Pourrais tu s'il te plait traduire cet article Vincent-Marie Viénot de Vaublanc du français vers le finlandais, car il s'agit d'un article de qualité en français. Je t'en serais très reconnaissant. D'avance merci. Aymeric78 5. lokakuuta 2007 kello 13.23 (UTC)

Kysymys Koraanin suurien translitteroinnista

Kirjoitan tekstiä Koraanin suuriin. Huomasin en-wikissä, että jotkut suurat kirjoitettiin at, as, az, aš -etuliitteellä. Suomalaisessa wikissä kaikki pelkällä al (kunnes aloin tänään muuttelemaan niitä). Samaten huomasin, että joissakin en-wikin suurissa ei ole heittomerkkiä, kun vastaavasti suomalaisessa wikissä on (vrt. An-Nisa - An-Nisa’). Mikä käytäntö on suomalaisessa wikissä? --Peltimikko 16. marraskuuta 2007 kello 12.50 (UTC)

Etuliite al- ja heittomerkit kuuluvat täällä voimassaolevaan käytäntöön (ks. Ohje:Tyyliopas/Arabian kielen transkribointi). Redirectit voi toki tehdä muistakin muodoista. Malhonen 19. marraskuuta 2007 kello 09.58 (UTC)

Se, miksi en-wikissä etuliitteet vaihtelevat, johtuu siitä, että arabian kielen määräinen artikkeli al (ال) lausutaan eri tavalla eri konsonanttien edellä: al-qamar, al-kitab, aš-šams, an-nur jne. Kirjoituksessa tätä lausumiseroa ei kuitenkaan koskaan merkitä (artikkeli kirjoitetaan aina ال, siis a-l) ja merkitykseltään etuliite on kaikissa muodoissaan sama. Kyseessä on ihan vastaava ilmiö kuin se, että suomessa kirjoitetaan talonpoika ja poydänjalka n:llä, vaikka sanat useimmiten lausutaankin talompoika ja pöydäjjalka. Heittomerkit taas kuvaavat kahta konsonanttiäännettä, joille ei oikein ole mitään hyvää kirjainvastaavuutta meillä muuten (glottaaliklusiili /ʔ/ ja faryngaaliklusiili tai -frikatiivi /ʕ/). Siinä mielessä tämä meidän käytäntömme on siis tarkempi. Malhonen 19. marraskuuta 2007 kello 11.27 (UTC)

Kiitos jälleen vastauksesta. Pitäisiköhän tämä tarkennus olla myös arabian kielen tyylioppaassa omana otsikkona? --Peltimikko 19. marraskuuta 2007 kello 11.32 (UTC)

Aunuksenkarjalan kieli

Hei, olir korjannut laittamani kieliesimerkin, eli siis pienoisevankeliumin. Luultavasti osaat toki kieltä paremmin kuin minä, mutta ihmettelen vain, kun se löytyi kirjoittamassani muodossa Gideonien jakamista Uusista testamenteista, joissa kyseinen kohta löytyy kirjoitettuna 64 eri kielellä, mistä kyseisen kohdan sitten otinkin. Mietin vain, että ovatko he kirjoittaneet sen väärin, vai onko kirjan painamisen jälkeen päätetty uusi, virallinen versio pienoisevankeliumista? (kysyn tätä myös osin siksi, että mietin uskaltaako noita muitten kielien versioita käyttääkään, jos tuokin oli virheellinen).--Warlord 11. joulukuuta 2007 kello 08.40 (UTC)

Sinun kirjoittamasi versio on kyllä olemassaoleva käännös, joka tehtiin kaiketi joskus 1980-luvulla. Itsekin olen nähnyt lähestulkoon saman version v. 1991 julkaistussa Jiesuksen elaigu -kirjasessa. Sanamuodoiltaan ja -valinnoiltaan tuon ajan Raamatun-tekstien käännökset olivat kuitenkin hyvin epäkarjalaisia, vähän liikaakin suomesta kopioituja. Pääasiassa siksi vaihdoin sen siis uudempaan (löytyy mm. kyseisen kirjasen uudemmasta painoksesta "Iisusan elaigu" vuodelta 1994). Toisekseen esimerkissä oli pieniä kirjoitusvirheitä, joita olen nähnyt muidenkin kielten kohdalla Gideonien Raamatussa: kaco pitäisi olla kačo, andanyh = andanuh ja uksi = üksi. Erityisesti kirjaimiin liittyvien aksenttien kohdalla Gideonien Raamatun alkutekstit ovat kaikkea muuta kuin tarkkoja, vaikka käännökset sinänsä päteviä olisivatkin. Eli lisäile niitä vain, voin vaikka itse katsoa läpi ja lisätä puuttuvat aksentit. Uskoisin tuntevani jollakin tasolla ainakin suurimman osan kieliesimerkkien kielistä. Malhonen 11. joulukuuta 2007 kello 21.00 (UTC)

CorHomo

Bonjour Malhonen. Désolé pour mon silence prolongé mais je devais terminer un projet important (ma thèse) avant de pouvoir me consacrer à nouveau un peu à wikipédia. Merci beaucoup pour ta traduction finlandaise de CorHomo et je suis désolé que tu n'es pas réussi à le faire fonctionner. Quoi qu'il en soit, la version 1.3.4 devrait sortir bientôt. J'y ai intégré ta traduction. Aussi, avant que je ne l'a fasse sortir, veux-tu bien que je te l'envoie pour que tu la testes sur la wikipédia finlandaise. Tu peux me répondre par mail ou sur ma page de discussion sur la wikipédia francophone. kiitos. Escaladix 21. joulukuuta 2007 kello 12.51 (UTC)

jotteivat ~ jotteivät

Olit muuttanut Newtonin artikkelissa sanan jotteivat muotoon jotteivät. Muutin sen takaisin, koska suomessa samassa sanassa ei voi olla o + ä, ellei se ole yhdyssana. Jos se olisi erikseen, se olisi ilman muuta jotta + eivät, mutta yhdessä jotteivat. Ei satu olemaan kielenhuollon käsikirjaa tässä, mutta olen aika varma asiasta. Halusin vain perustella, ettei käytökseni vaikuttaisi muokkaussodalta. Muuten korjauksesi olivat järkeviä ja paransivat kieliasua.- -Tanár 8. tammikuuta 2008 kello 18.21 (UTC)

Tarkistapa jostakin käsikirjasta. Itse olen aika vakuuttunut ä:llisestä muodosta, kun kyseessä nimenomaan on yhdyssanaan rinnastettava kontraktio, vrt. yhtaikaa ja tällainen. Malhonen 8. tammikuuta 2008 kello 20.30 (UTC)

Voi olla niinkin, että kumpikin on mahdollinen. Yritän muistaessani tarkistaa, kun sattuu sopiva kirja käteen.- -Tanár 8. tammikuuta 2008 kello 20.37 (UTC)

No joo, kumpikin muoto käy, sillä Suomen kielen perussanakirja (1996, nykyään se on Kielitoimiston sanakirja) sanoo asiasta: s.v. jotta: "kieltoverbiin liittyneenä usein jott|en, -et, -ei, -emme, -ette, -eivät tai -eivat". Oltiin siis kumpikin yhtä oikeassa (tai väärässä).- -Tanár 10. tammikuuta 2008 kello 09.11 (UTC)

Ok. Hyvä tietää. Itse olen tosiaan aiemmin mieltänyt jotteivat- ja jolleivat-muodot vääriksi, mutta enpä lähde niitä sitten korjailemaan. Googlettamalla ä:lliset muodot ovat a:llisia yleisempiä suhteissa 2:1 ja 3:1. Virallisissa teksteissä ä:llisiä muotoja on vieläkin enemmän, esim. Finlexissä jolleivAt-sanojen suhteet ovat 10:1, ja jotteivat-muotoa esiintyy vain kerran (jotteivät 17 kertaa). Malhonen 10. tammikuuta 2008 kello 13.05 (UTC)

Heprean translitterointi

Moi! Olisi hienoa, jos voisit kirjoittaa tyylioppaaseen myös heprean translitteroinnista. Katsoin Jm00:n lähettämää SFS5824-standardia: jos sitä noudatetaan, niin saataisiin ainakin jonkinlainen yhtenäinen käytäntö tiettyjen vaihtelevasti translitteroitujen kirjainten osalta (ק,צ,ו). Petyin vain siihen, että standardi suosittaa י:n korvaajaksi y:tä eikä j:tä (tosin j:kin hyväksytään). Itse suosisin j-kirjainta, joka olisi suomalaiselle lukijalle havainnollisempi. Sitä paitsi molemmat nimeämiskäytännössä määritellyt sanastolähteet (Kielitoimisto ja YSA) näyttävät kirjoittavan esim. jom kippur, joten ainakaan tällaisten vakiintuneiden nimien kohdalla poikkeaminen nimeämiskäytännöstä ei mielestäni ole perusteltua.

Artikkelinimissä tulisi tietysti käyttää yleiskielistä translitterointitapaa, mutta tyylioppaassa voisi kertoa myös tuosta standardin suosittamasta tieteellisestä translitteroinnista, jotta senkin voi halutessaan lisätä artikkelin alkuun.

Mitä mieltä olet? –Muu-karhu 6. helmikuuta 2008 kello 19.19 (UTC)

Minustakin tuo muunnos י=j ja ג׳=dž vaikuttaa järkevältä (sivun [1] perustelujeni mukaan). Sen sijaan tuon tieteellisen translitteroinnin käyttäminen artikkelien alussa yleiskielisen translitteroinnin ohella ei mielestäni ole tarpeellista. Tieteellisiä muotoja ei ole käytetty rinnalla myöskään esim. venäjän- tai tai arabiankielisten termien translitteroiduissa muodoissa artikkelien alussa. Toki siitäkin huolimatta sivu, jolla tieteellinen translitteraatio esitetään, olisi hyvä olla olemassa. –Jm00 11. helmikuuta 2008 kello 13.28 (UTC)

Anteeksi pitkä hiljaisuuteni, on ollut vähän hektistä viime päivinä. Olen samaa mieltä siitä, että י:n merkiksi sopii hyvin j etenkin ješivan ja jom kippurin tapaisissa yleisnimissä. Tuntuisi vähän oudolta kirjoittaa suomeksi yeshivoissa opiskellaan Tooraa. Erisnimissä ja pidemmissä teksteissä y:kin menettelisi (vay-yomer Elohim yehi or), ja tuolla tavalla transkriptio olisi vieläpä yhtenäinen arabian kanssa. Toisaalta mediassa j tuntuu aika vakiintuneelta erisnimissäkin (Jitzhak Rabin, Benjamin Netanjahu), ja tarve transkriboida ג׳:tä millään tavalla tulisi käytännössä vastaan aika harvoin. Loppujen lopuksi j olisi varmaan paras ja selkein kokonaisratkaisu kaikille tekstityypeille. Kummallista kyllä jiddišin diftongeille (ay, ey, oy) standardi ei edes esitä y:töntä vaihtoehtoa, vaikka suomalaisen korviin nuo selvästikin lausutaan ai, ei ja oi. Hatulliset š ja ž ovat selvästi parempia vaihtoehtoja kuin sh ja zh; eihän Jitshakissakaan ole suhu-s:ää. Malhonen 12. helmikuuta 2008 kello 08.04 (UTC)

Minusta seuraavat seikat ovat tärkeimpiä transkription toteuttamisessa (standardi puhuu tosin translitteraatiosta, mutta ilmeisesti kyse on enemmänkin transkriptiosta):

1) Järjestelmä on mahdollisimman johdonmukainen ja sisältää mahdollisimman vähän poikkeuksia

2) Järjestelmä on mahdollisuuksien mukaan ääntämyksen mukainen (koska kyse on kansallisesta kaavasta, tieteellinen käytäntö on asia erikseen)

Ykkössyyn vuoksi esim. י:n korvikkeen on syytä olla joka paikassa sama, eikä esim. lyhyissä termeissä "j" ja pidemmissä tekstipätkissä "y" (itse siis pidän kakkossyyn vuoksi "j":tä parempana, mutta mikäli "y"-vaihtoehtoon jostain syystä päädyttäisiin, parempi käyttää sitä johdonmukaisesti miltei kaikkialla).

Näyttää siltä, että SFS 5824 ei ole siinä määrin vakiintunut yleiseen käyttöön kuin esim. kyrillisen merkistön SFS 4900. Lisäksi esille tulleet syyt osoittavat standardissa olevan sisäistä horjuvuutta. Siksi tämän standardin orjallinen seuraaminen ehkä ei ole mielekästä, mutta olisi hyvä, mikäli sen pohjalta saataisiin luotua mahdollisimman onnistunut käytäntö.

Yhdenmukaisuuden ja ääntämyksen olisi ilmeisesti järkevää kirjoittaa jiddišin diftongit muodossa ai ei ja oi (eikä siis ay, ey ja oy), vaikka noita vaihtoehtoja ei ole standardissa mainittukaan. Näihin alla olevassa kommentissa mainittuihin ääntämyksen sekamuotoihin minulla ei ole asiantuntemusta kommentoida juuri mitenkään, mutta hyvä on, mikäli niihinkin saadaan johdonmukainen käytäntö. –Jm00 12. helmikuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Minua jäi vähän vaivaamaan standardissa se, että tuo yleiskielinen transkriptio tuntuu perustuvan vähän sekamuotoiselle eurooppalais-/mizrahi-lausumiselle nykyhepreasta. Kippurin (כפור) ja kibbutsin (קבוץ) samoin kuin ajinin (עין) ja alefin (אלף) alkuäänteitä ei eroteta toisistaan (< eurooppalainen), mutta halakhin (הלך) ja Mašiahin (משיח) loppuäänteet kyllä erotetaan (< itämainen). Itämaisen perinteen mukaan jodillista tsereä ei eroteta jodittomasta: alenu (עלינו), sefer (ספר), vaikka nykyään jo hyvin yleisessä eurooppalaisessa lausumisessa nämä ovat aleinu ja sefer. Itämaisen perinteen mukaisesti konsonantinkahdennukset osoitetaan, mutta ei kuitenkaan artikkelin yhteydessä: atta (אתה), ha-šemeš (השמש, masoreettisessa vokalisaatiossa haš-šemeš). Lisäksi ševan (!) merkitsemissäännöissä noudatetaan klassista quiescens/mobile-jaottelua, joka ei enää (ainakaan eurooppalaisittain lausutussa) nykyhepreassa päde: käskymuoto kera (קרא) lausutaan yleensä kra. Onko ajatuksia? Malhonen 12. helmikuuta 2008 kello 10.11 (UTC)

Kukaan ei ole pariin viikkoon kommentoinut tähän, joten esitän vain oman ehdotukseni: Puhuttaessa Raamatun-aikaisista henkilöistä ja paikoista käytetään sitä muotoa, mikä esiintyy vuoden 1992 Kirkkoraamatussa (siis Jerusalem eikä Jerušalajim, Betlehem eikä Beit lehem jne.). Muuten taas käytetään standardin esittämiä muotoja kahdella lisäyksellä – jodillinen ja joditon tsere pyritään erottamaan toisistaan (aleinu, sefer) ja švan merkitsemisessä käytetään eurooppalaisperäistä nykyheprealaista käytäntöä: rehov (רחוב), medabber (מדבר), tsdaka (צדקה), bnei adam (בני אדם). Käykö tällainen? Jos Raamattua siteerataan suoraan, sen voi toki esittää useammallakin lausumistraditiolla (eurooppalainen akateeminen, eurooppalais-nykyheprealainen, perinteinen aškenazi-lausuminen jne.) Malhonen 25. helmikuuta 2008 kello 07.01 (UTC)

Raamatussa esiintyvien henkilö- ja paikannimien käyttö (ainakin artikkelinimissä) vaikuttaa järkevältä, siinä muodossa ne varmaan ovat kaikkien tutuimpia. Tuohon loppuosaan minulla ei ole asiantuntemusta ottaa kantaa. Miten ajattelit jiddišin diftongien merkitsemisen? Hyvä toki olisi, jos aiheesta saisi aikaiseksi tyylioppaan sivun, jossa käytäntö on kirjaimittain ja esimerkkitapausten avulla esitetty. –Jm00 2. maaliskuuta 2008 kello 10.02 (UTC)

Kuulostaa järkevältä. Jodin osalta olisi mielestäni syytä käyttää j:tä johdonmukaisesti, jotta vältytään sekavuudelta, kuten Jm00 jo onkin todennut. Jiddišin diftongeista en tiedä, mutta edelleen suomalaiselle lukijalle selkeämpää olisi mielestäni pyrkiä ääntämyksen mukaiseen kirjoitusasuun. Jos joka tapauksessa poikkeamme standardista, olisiko parempi pyrkiä johdonmukaisesti joko itämaiseen tai eurooppalaiseen käytäntöön, joita yllä kuvasit? Keskustelua voi varmaankin jatkaa tyylioppaan keskustelusivulla heti kun Malhonen saa sen alulle? :) –Muu-karhu 2. maaliskuuta 2008 kello 20.39 (UTC)

No niin, luonnos löytyy osoitteesta Ohje:Tyyliopas/Heprealaisen kirjaimiston transkribointi. Laitoin keskustelusivulle vähän taustaa siitä, millä eri tavoin hepreaa nykyään lausutaan, toivottavasti se selventää kuvaa. Tällä hetkellä tyyliopas on SFS-standardin mukainen seuraavilla korjauksilla: jod, šin ja heittomerkilliset kirjaimet ovat j, š, dž, ja ž, ja jiddišin diftongit ovat i-loppuisia. En vielä laittanut ohjeeseen jodittoman ja jodillisen tseren erottamista tai švan ei-itämaista lausumistapaa, koska asia vaatii vielä lisäkeskustelua. Toivottavasti saan aikaiseksi kunnollista argumentointia tässä lähipäivinä. (Älkää muuten välittäkö, jos välillä vaikutan puhuvan ristiin itseni kanssa; elämä on nyt aika kiireistä, ja ajatukseni eivät aina ole täysin jäsentyneitä, joten saatan todellakin esittää vastakkaisia mielipiteitä eri ajankohtina :) Malhonen 6. maaliskuuta 2008 kello 21.40 (UTC)

seuloja-käyttäjäryhmä

Hei, lisäsin sinut merkittyihin versioihin liittyvään seuloja-käyttäjäryhmään. Hyöty tuosta on, että seulojana muokkauksesi merkitään automaattisesti sotkuvapaiksi ja voit merkitä muiden käyttäjien muokkauksista vapaaksi sotkuista. Ryhmää hyödynnetään myös Wikipedian sisällön analysoinnissa. Merkityt versiot -lisäosa on fiwikissä vielä työn alla, joten ilmoitteles jos parannusehdotuksia tulee mieleen tai ongelmia ilmenee, niin tiedämme korjata. --Zache (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 06.29 (EEST)

Lisää arabiaa

Hei, laitoin Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)on lisää arabia-kysymyksiä. Olen valmis tekemään mekaanista korjaustyötä jos tiedän mihin suuntaan teen muutoksia. Olisi myös ihanaa jos katsoisit Luettelo Qatarin hallitsijoista ja Irakin maakunnat; ja tietysti Irak. --Tappinen (keskustelu) 11. tammikuuta 2015 kello 13.18 (EET)