Urpo Ahola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Urpo Ahola
Urpo Ahola Lehdistön matrikkelissa 1954.[1]
Urpo Ahola Lehdistön matrikkelissa 1954.[1]
Henkilötiedot
Syntynyt 11. huhtikuuta 1905
Loimaa
Kuollut 14. maaliskuuta 1970 (64 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti toimittaja, maanviljelijä,
poliittinen pakinoitsija
Kirjailija
Salanimi Antipas, Antipas Lausaarelainen
Äidinkieli suomi
Tuotannon kieli suomi
Aikakausi 1900-luku
Tyylilajit näytelmä, pakina
Aiheet seuranäytelmä,
poliittinen journalismi
Esikoisteos Ilvesojan Joosen kasvatit (1926)
Pääteokset Yhteinen silta (1937)
Palkinnot

3. palkinto Pellervo-seuran näytelmäkilpailussa 1937

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Urpo Antipas Ahola (11. huhtikuuta 1905 Loimaa14. maaliskuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, pakinoitsija ja näytelmäkirjailija.[2][3]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahola syntyi Loimaalla maanviljelijäperheeseen mutta muutti sieltä jo lapsena vanhempiensa mukana Turun läänin Koskelle ja täältä edelleen Somerolle. Kansakoulun jälkeen hän kävi Suomen Nuoriso-opiston ja opiskeli vuosina 1929-1932 Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa sanomalehtimieslinjalla.[4]

Näytelmäkirjailija ja toimittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1920- ja 1930-luvuilla Ahola julkaisi neljä näytelmää ja työskenteli toimittajana Turussa ilmestyneessä Maalaisliiton puoluelehdessä Turunmaassa vuosina 1929, 1934 ja 1935 sekä lehden toimitussihteerinä vuosina 1941–1943 ja saman lehden pakinoitsijana 1943.[3][5] Maalaisliiton pää-äänenkannattajassa Maakansassa, joka vuoteen 1939 ilmestyi Viipurissa, hän työskenteli toimitussihteerinä vuosina 1936–1940 kirjoittaen myös teatteri- ja kirjallisuusarvosteluja ja pakinoita.[3][4]

Maanviljelijä ja poliitikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1943 Ahola toimi maanviljelijänä kotitilallaan Somerolla, mutta jatkoi pakinoiden kirjoittamista vapaana toimittajana Turunmaa-lehdelle. Somerolla hän oli kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsenenä vuodesta 1950 toistakymmentä vuotta ja yhdeksän vuoden ajan Someron kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hän toimi myös Maalaisliiton Someron kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja oli Keskustapuolueen puoluevaltuuskunnan jäsen. Presidentinvaaleissa 1962 hän oli presidentin valitsijamiehenä.[4][1]

Poliittinen pakinoitsija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1959 Ahola palasi 20 vuoden tauon jälkeen vakinaiseen lehtityöhön Maalaisliiton pää-äänenkannattajan Maakansan (vuodesta 1965 Suomenmaa) polliitiseksi pakinoitsijaksi samassa lehdessä nimimerkillä Hela 1950-luvulla pakinoineen Kalevi Kuuselan siirryttyä Maalaisliiton Joensuussa ilmestyneeseen Karjalan Maa -lehden päätoimittajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi eläkkeelle jäämiseensä asti vuonna 1967.[4][6] Pakinoitsijana Ahola käytti nimimerkkiä Antipas, jota oli käyttänyt myös jo ennen sotia Maakansan ilmestyessä vielä Viipurissa. Edeltäjänsä Kuuselan tavoin Ahola kirjoitti poliittisista aiheista ja kohdisti kritiikkinsä etenkin presidentti Urho Kekkosen poliittisiin vastustajiin ja ammattiyhdistysliikkeen maatalousvastaisuuteen. Kun Kuusela vielä 1950-luvulla kirjoitti politisista kysymyksistä usein ärhäkkääseen sävyyn, Ahola esitti teilaavankin kritiikkinsä kohteliaasti ja hienovaraisesti. Palattuaan myöhemmin Suomenmaahan Kuuselakin muutti tyyliään leppoisammaksi.[6]

Ahola kuoli vuonna 1970 Helsingissä pitkään sairastettuaan.[4]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilvesojan Joosen kasvatit : kaksinäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 281. Karisto 1926
  • Kaiken varalta. Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1932
  • Pohjapiirustus : yksinäytöksinen näytelmä. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1934
  • Yhteinen silta : yksinäytöksinen näytelmä. Pellervo-seura, Helsinki 1937 (sai 3. palkinnon Pellervo-seuran näytelmäkilpailussa 1937)
  • Miehen pitää yrittää : yksinäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 439. Karisto 1938

Nimimerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Antipas, Antipas Lausaarelainen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lehdistön matrikkeli 1954, s. 35-36. Helsinki: Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1954.
  2. Urpo Ahola SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
  3. a b c d Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit, s. 46. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, 2000. ISBN 951-692-464-6.
  4. a b c d e Toimittaja Urpo Ahola. Suomenmaa, 20.3.1970, s. 6.
  5. Fennica. Suomen kansallisbibliografia Kansalliskirjasto. Viitattu 6.6.2013.
  6. a b Mikkilä, Timo: Sitkeää tekoa. Maakansa–Suomenmaa poliittisilla lehtimarkkinoilla 1908–2008., s. 60, 61, 171, 206, 213. Oulu: Suomenmaan Kustannus, 2008. ISBN 978-92-4744-8.