Urheiluvuosi 1958

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Urheiluvuodet
1948194919501951195219531954 •   
195519561957 1958 195919601961
   1962196319641965196619671968
Vuodet
1955195619571958195919601961

Urheiluvuosi 1958 käsittelee vuoden 1958 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.

Alppihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ray Robinson voitti puolen vuoden tauon jälkeen uudelleen ammattinyrkkeilyn keskisarjan maailmanmestaruuden pistevoitolla Carmen Basiliosta 25.3. Chicagossa.[9]
  • Virgil Akins voitti ammattinyrkkeilyn avoimeksi jääneen välisarjan maailmanmestaruuden teknillisellä tyrmäyksellä 4. erässä ottelussa Vince Martinezia vastaan 6.6. St. Louisissa mutta menetti tittelin häviämällä pisteillä Don Jordanille 5.12. Los Angelesissa.[10]
  • Floyd Patterson puolusti ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan mestaruuttaan ottamalla Roy Harrisistä teknillisen tyrmäysvoiton 12. erässä 18.8. Los Angelesissa.[11]

Pikaluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taitoluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Euroopan-mestaruuskilpailut 19.–24.8. Tukholmassa, Ruotsissa. Kilpailuihin osallistui 26 maata ja 626 urheilijaa. Neuvostoliitto voitti 11 kultamitalia, Puola kahdeksan, Iso-Britannia seitsemän ja Saksa kuusi. Kaikkiaan mitaleille ylsi 17 maata, kun "yleissaksalaisen" joukkueen muodostaneiden itä- ja länsisaksalaisten mitalit lasketaan yhteen. Kahden henkilökohtaisen kultamitalin voittajia olivat Puolan Zdzisław Krzyszkowiak 5 000 ja 10 000 metrin juoksuissa sekä Neuvostoliiton Galina Bystrova 80 metrin aitajuoksussa ja viisiottelussa.[23]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pihlaja, s. 21–24
  2. Arponen, Antti O., ym.: Talviurheilun tähdet, s. 423–424. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8.
  3. Pihlaja, s. 123
  4. a b c Pihlaja, s. 151
  5. Pihlaja, s. 152
  6. Ekberg, s. 149
  7. Ekberg, s. 142, 146
  8. Raevuori, Antero: Pitkä kiekko, s. 48–49. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21875-8.
  9. Lounasheimo, s. 702
  10. Lounasheimo, s. 704
  11. Lounasheimo, s. 326, 697
  12. Pihlaja, s. 550
  13. Pihlaja, s. 551
  14. Pihlaja, s. 160–163, 439, 868
  15. Pihlaja, s. 605
  16. Pihlaja, s. 604
  17. Pihlaja, s. 707–708
  18. Pihlaja, s. 739
  19. Pihlaja, s. 738–739
  20. Pihlaja, s. 736–737
  21. Pihlaja, s. 738
  22. Pihlaja, s. 740
  23. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 58–59, 65–67. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.