Uno Donner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uno Donner
Uno Nicolas Donner (oik.) ja hänen vaimonsa Olly Donner.
Uno Nicolas Donner (oik.) ja hänen vaimonsa Olly Donner.
Henkilötiedot
Syntynyt5. joulukuuta 1872
Helsinki, Suomi
Kuollut23. kesäkuuta 1958 (85 vuotta)
Arlesheim, Sveitsi
Muut tiedot
Puoliso Olga Sinebrychoff

Uno Nicolas Donner (5. joulukuuta 1872 Helsinki23. kesäkuuta 1958 Arlesheim, Sveitsi) oli suomalainen teollisuusjohtaja, insinööri ja antroposofi.[1]

Uno Donnerin vanhemmat olivat kielitieteen professori Otto Donner ja Hilda Rosina Louise Malm. Donner valmistui ylioppilaaksi Helsingin Läroverket för gossar och flickor -oppikoulusta vuonna 1892, diplomi-insinööriksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1896 sekä filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1898.[2][3] Hän suoritti jatko-opintoja Englannissa ja Saksassa.[3] Hän perusti vuonna 1898 lankakehräämö Helsingfors spinneri Ab:n, ja johti sitä vuoteen 1903.[1] Kehräämö myytiin Yhtyneille Villatehtaille vuonna 1908.[2] Vuosina 1903–1908 Donnerilla oli höyrysaha Espoon Saunalahdessa. Myöhemmin Donner toimi näkyvässä asemassa useissa suuryrityksissä.[1] Hän oli Sinebrychoffin panimon hallituksen puheenjohtaja vuosina 1943–1957. Donnerin puolisona oli vuodesta 1900 kirjailija Olga ”Olly” Donner, o.s. Sinebrychoff, joka oli panimonjohtaja Nicolas Sinebrychoffin tytär.[4]

Donner puolisoineen tutustui antroposofiaan 1910-luvulla. Pariskunta vietti seuraavina vuosikymmeninä runsaasti aikaa Dornachissa ja muualla Euroopassa.[5] He tapasivat Dornachissa Rudolf Steinerin, jonka pyynnöstä Donner perusti Suomen Antroposofisen Seuran vuonna 1923. Hän toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuoteen 1932.[3] Donnerin pariskunta omisti Lohjalla sijaitsevan Gerknäsin eli Kirkniemen kartanon vuosina 1927–1945. Tuolloin he tukivat paikallista pienten lasten koulua ja ohjasivat sen pedagogista linjaa Steinerin oppien mukaiseksi. Donnerit toivat Suomeen myös biodynaamisen viljelyn, jota he harjoittivat kartanollaan.[5] Donnerit omistivat myös Grantorpin tilan Pohjassa sekä Ollyn isältään perimän Karhusaaren huvilan Espoossa.[4]

Donner harrasti taidemaalausta.[1] Hän opiskeli sitä Pariisissa ja Roomassa.[3]

Donner vietti puolisoineen viimeiset vuotensa Sveitsin Arlesheimin parantolassa.[3] Heillä ei ollut lapsia, joten he lahjoittivat vuonna 1956 omaisuutensa Åbo Akademille.[4] Testamenttilahjoituksella perustettiin Åbo Akademin säätiön yhteydessä toimiva, uskontotieteelliseen ja kulttuurihistorialliseen tutkimukseen erikoistunut Donner-instituutti.[3][1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Donner, Uno hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi) Viitattu 3.11.2020.
  2. a b Uno Donner. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  3. a b c d e f Donner-instituutti Donner-instituutti. Viitattu 18.8.2021.
  4. a b c Anneli Mäkelä-Alitalo: ”Sinebrychoffien perhehistoriaa Suomessa”, s. 71–72 teoksessa Sinebrychoffit (Anneli Mäkelä-Alitalo, Sakari Heikkinen & Minerva Keltanen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.
  5. a b Esoterian polkuja – Stuttgartista Lohjalle Uuden etsijät. 3.2.2020. Viitattu 3.11.2020.