Siirry sisältöön

Unkarinvizsla

Wikipediasta
Unkarinvizsla
Avaintiedot
Alkuperämaa  Unkari
Määrä Suomessa rekisteröity lyhytkarvaisia 730[1]
ja karkeakarvaisia 136[2]
Alkuperäinen käyttö metsästys
Nykyinen käyttö metsästys
Elinikä keskimäärin 10 vuotta[3]
Muita nimityksiä vizsla, Magyar Vizsla, Hungarian Pointer, braque hongrois, Ungarischer Vorstehhund, braco húngaro, ungari linnukoer
FCI-luokitus ryhmä 7 Seisovat lintukoirat;
alaryhmä 1.1 Mannermaiset "braque"-tyyppiset
#57 (lyhytkarvainen)
#239 (karkeakarvainen)
Ulkonäkö
Paino noin 20–30 kg
Säkäkorkeus urokset 58–64 cm
nartut 54–60 cm
Väritys sämpylänkeltaisen eri sävyt

Unkarinvizsla (unk. Magyar Vizsla) on Unkarista lähtöisin oleva koirarotu, joka kuuluu FCI-ryhmään 7.[4]

Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi unkarinvizslan pentuja noin viisikymmentä vuosittain. Lyhytkarvainen rotumuunnos on merkittävästi yleisempi.[5]

Ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarinvizsloja on lyhyt- (rövidszörü) ja karkeakarvaisia (drötzörü). Lyhytkarvainen unkarinvizsla on keskikokoinen seisova lintukoira, jolla on lyhyt sämpylänkeltainen karvapeite. Ruumiinrakenne on kuiva ja hoikka. Lyhytkarvaisen unkarinvizslan turkki on lyhyt ja tiivis sekä likaa hylkivä.[6]

Karkeakarvainen unkarinvizsla on urheilullinen metsästyskoira, jolla on karkea sämpylänkeltainen turkki. Karkeakarvainen muunnos on rakenteeltaan lyhytkarvaista vizslaa vankempi. Peitinkarva on 2-3 cm pitkää ja aluskarva on tiheä ja vettä hylkivä. Karkeakarvainen vizsla on lyhytkarvaista versiota säänkestävämpi lämmittävän alusvillan vuoksi.[6]

Luonne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vizsla on monipuolinen metsästyskoira, jota käytetään erityisesti kanakoirana ja noutavana koirana esimerkiksi kyyhky- ja vesilintujahdissa. Se soveltuu myös pienpetojen pyyntiin. Rodun tulee toimia tehokkaasti metsässä, aukeilla alueilla ja vedessä. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat varma seisonta, innokas noutaminen sekä vahva yhteistyöhalu.[6]

Luonteeltaan vizslat ovat ystävällisiä ja yleensä melko helppoja kouluttaa ja kiintyvät vahvasti omistajaansa. Vizsla ei ole luonnostaan yhtä miellyttämisenhaluinen verrattuna noutajiin tai paimenkoiriin.[6]

Unkarinvizsla tarvitsee runsaasti liikuntaa ja älyllisiä virikkeitä pysyäkseen hyväkuntoisena ja tasapainoisena. Vizsla sopii parhaiten omistajalle, joka on itsekin liikunnallinen ja nauttii ulkoilusta, retkeilystä, metsästyksestä tai muusta aktiivisesta elämäntavasta.[6]

Alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lyhytkarvainen unkarinvizsla

Unkarinvizslan sanotaan polveutuvan unkarilaisten valloittajien mukanaan tuomista koirista, joita kutsuttiin myös turkkilaisiksi keltaisiksi koiriksi (Turkish Yellow Dog[7]). Nykykäsityksen mukaan rotu ei kuiten­kaan ole todennäköisesti 150 vuotta vanhempi ja se on pointterin, saksanseisojan, unkarinajokoiran ja württemberginseisojan risteytyksen tulos. Desmond Morriksen mukaan myös unkarilainen pannonianajokoira olisi vaikuttanut rodun perimään[7].

Vizslasta tuli nopeasti suosittu, mutta rotu lähes hävisi maailmansotien aika­na. Toisen maailmansodan jälkeen tehdyissä risteytyksissä vizslaan mahdollisesti risteytettiin italianajokoiraa. Unkarinvizsla kuuluu FCI:n roturyhmään 7. Suomessa unkarinvizslan rodunomaisia käyttöominaisuuksia mitataan kanakoirien erikoiskokeella (KAER), ja sen rotujärjestö on Saksanseisojakerho ry.

Terveys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytkarvaisen unkarinvizslan keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta ja karkeakarvaisen munnoksen noin 9 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet.[3][8] Lyhytkarvaisen unkarinvizslan tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, sa-tauti, erilaiset iho-ongelmat, atopia ja allergiat.

Luuston sairauksista huolestuttavin on lonkkaniveldysplasia. Noin 67 %:lla lyhytkarvaisista ja noin 69 %:lla karkeakarvaisista vizsloista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy vain 3 %:lla lyhytkarvaisista ja 9 %:lla karkeakarvaisista vizloista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[9][10] Unkarinvizslan PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto.[11][12]

Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy 7 %:lla rodun edustajista.[13][14]

Vizsla on yksi SA-taudin tyyppiroduista. Sairaudessa ihon talirauhaset tulehtuvat ja alkavat surkastua.[15] Rodulla esiintyy jonkun verran muita erilaisia iho-ongelmia, atopiaa ja ruoka-aineyliherkkyyttä.[16] Atopiassa ja ruoka-aineyliherkkyydessä elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin (allergeeni). Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.[17]

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Vizslat ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Vizslan jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 21 %.[18][19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2019)
  2. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2019)
  3. 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot lyhytkarvainen unkarinvizsla, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  4. ↑ Unkarinvizsla Suomen unkarinvizslat. Viitattu 17.4.2026.
  5. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  6. 1 2 3 4 5 Vizsla rotukuvaus Suomen unkarinvizslat. Viitattu 17.4.2026.
  7. 1 2 Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 708, 711. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
  8. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot karkeakarvainen, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  9. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot lyhytkarvainen, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  10. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot karkekarvainen, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  11. ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  12. ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  13. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot lyhytkarvainen, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  14. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot karkeakarvainen, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  15. ↑ Eva Einola-Koponen: Ihon talirauhastulehdus ja surkastuma koiralla 14.5.2016. Koira Kissaklinikka Oy. Viitattu 17.4.2026.
  16. ↑ Lyhytkarvainen unkarinvizsla Jalostuksen tavoiteohjelma 2022-2026 (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 17.4.2026.
  17. ↑ Nina Mahlanen: Koiran atopia 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
  18. ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  19. ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 16.4.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Unkarinvizsla&oldid=23949784”