Unkarinsyreeni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Unkarinsyreeni
Syringa-josikaea-flowering.JPG
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit
Alakaari: Koppisiemeniset
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Öljypuukasvit Oleaceae
Suku: Syreenit Syringa
Laji: josikaea
Kaksiosainen nimi

Syringa josikaea
J. Jacq. ex Rchb.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Unkarinsyreeni Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Unkarinsyreeni Commonsissa

Unkarinsyreeni (Syringa josikaea) on syreenien (Syringa) suvun laji, joka on kotoisin Unkarista. Se kasvaa kahdesta neljään metriä korkeaksi pensaaksi tai pieneksi puuksi.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarinsyreeni on kausivihanta noin 2–4 metriä korkea ja noin 1–3 metriä leveä pysty- ja jäykkähaarainen puu tai pensas.[2][3][4] Se eroaa pihasyreenistä siten, että lehdet ovat suippotyvisiä ja -kärkisiä. Pihasyreenin lehdet ovat tyvestään herttamaisia. Lehtien lavat ovat ehyitä, 6–12 cm pitkiä, muodoltaan soikeasta soikeanpuikeaan ja tyvi suippo–leveänsuippo.[5] Alta lehdet ovat sinertävänvalkoisia ja harvakarvaisia.[2]

Kukinto on tiheä, runsaskukkainen ja noin 10–16 cm pitkä kartiohuiskilo. Teriöt ovat tummanvioletteja ja niiden torvet suppilomaiset, tuoksuvat heikosti, kärjestä liuskaiset, liuskoja on neljä. Liuskat ovat pystyjä, kun ne puistosyreenillä kääntyvät sivulle ja aukeavat kokonaan. Kukat ovat hyönteispölytteisiä ja hedelmä on kota. Pensas kukkii kesä-heinäkuussa.[2][3][4][5]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarinsyreeni on kotoisin Karpaateilta. Luonnonvaraisena sitä kasvaa enää 17 varmistetusta paikasta Ukrainan Karpaateilta ja 7 paikasta Romanian Apusenivuorilta. Suurin osa kasvualueista on pieniä, ja lajimäärä on selvästi pienenemässä, joten IUCN luokittelee lajin erittäin uhanalaiseksi.[1]

Puutarhakasvina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarinsyreeniä kasvatetaan puutarhakasvina laajalla alueella Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.[1] Suomessa se menestyy vyöhykkeillä I–VIII[3][4] ja sitä tavataan pohjoisessa Inaria myöten.[5]

Kaarisyreeni (Syringa × josiflexa) on unkarinsyreenin ja nuokkusyreenin risteytys.[3]

Kasvupaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarinsyreeniä tapaa aitona vanhoissa puistoissa ja puutarhoissa harvoin. Se kasvaa muiden syreenien lailla parhaiten runsasmultaisessa, tuoreessa, ravinteikkaassa ja läpäisevässä maassa, mutta vaatimattomampikin maaperä käy. Aurinkoisella kasvupaikalla kukinta on parhaimmillaan. Kasvia ympäröivä maa peitetään hakkeella rikkaruohokasvun ehkäisemiseksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, Leena, Kurtto, Arto, Lampinen, Raino, Piirainen, Mikko, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno, Uotila, Pertti & Väre, Henry. 2005. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21. p. 67.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Höhn, M. & Lendvay, B.: Syringa josikaea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  2. a b c d Unkarinsyreeni (Syringa josikaea) laji.fi. Viitattu 30.3.2021.
  3. a b c d Räty, Ella: Viheralueiden puut & pensaat, s. 98–99. Helsinki: Puutarhaliitto ry, 2005. ISBN 951-8942-60-9.
  4. a b c Unkarinsyreeni Syringa josikea puutarha.net. Viitattu 30.3.2021.
  5. a b c d Alanko, Pentti & Joutsenlahti-Lankinen, Anne & Lindholm, Lotta: Upea unkarinsyreeni on pihan kruunu! Katso tärkeimmät hoito- ja leikkausohjeet Viherpiha. 18.5.2017. Viitattu 30.3.2021.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]