Unkarin evankelisluterilainen kirkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Unkarin evankelisluterilainen kirkko (unk. Magyarországi Evangélikus Egyház) on Unkarissa toimiva luterilainen kirkkokunta, jolla on 179 618 jäsentä.[1] Kirkon johtava piispa on Péter Gáncs.

Unkarin luterilaisessa kirkossa toimii 300 seurakuntaa, joiden hallinnassa on 500 kirkkoa. Seurakunnat jakautuvat kolmeen piiriin, joiden keskuspaikat ovat Buda, Győr ja Pest. Kirkolla on 360 pastoria ja kolme piispaa. Kirkon toimintaa johtaa synodi. Seurakunnat ovat itsehallinnollisia ja niiden toimintaa johtaa pastori ja maallikkojohtaja. Kirkolla on yhteensä 40 päiväkotia ja koulua, seitsemän opiskelija-asuntolaa ja 38 diakoniatyön yksikköä – vanhainkoteja ja vammaisten lasten hoitolaitoksia. Kirkon nuorisojärjestö järjestää kesäleirejä vammaisille. Kirkon palveluksessa on kolme opiskelijapastoria, neljä vankilapastoria ja neljä sairaalapastoria. Kirkko tuottaa televisio- ja radio-ohjelmia sekä sisältöjä internetiin. Kirkon julkaisemia lehtiä ovat Evangélikus Élet, HÍD, ja Lelkipásztor.[2] Kirkko ylläpitää kaiken kaikkiaan 37 koulua ja lastentarhaa. Luterilaisessa teologisessa yliopistossa opiskelee yli 100 nuorta.

Kirkon ja luterilaisuuden historia Unkarissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonpuhdistus levisi Unkariin vuonna 1518. Vuoteen 1591 saakka Lutherin ja Calvinin kannattajat toimivat yhdessä. Myöhemmin maahan syntyi erillinen luterilainen ja reformoitu kirkko.

Protestantit Unkarissa kohtasivat ankaran vastauskonpuhdistuksen jesuiittojen organisoimana. Protestanttisten kirkkojen kohtalo riippui mitä suurimmassa määrin Augsburgin uskonrauhan periaatteiden mukaisesti paikallisten ruhtinaiden uskonnosta. Ruhtinaan paluu katolilaisuuteen merkitsi Unkarissa suurten protestanttisten seurakuntien toiminnan loppumista.

Protestantit taistelivat olemassaolostaan erityisesti Habsburgien monarkian aikana, jolloin "murheiden vuosikymmen" (1671-1681) merkitsi protestanttien leimaamista valtion vihollisiksi sekä luterilaisten ja reformoitujen pastorien vangitsemista ja joutumista kaleeriorjiksi.

1700-luvulla Unkarin protestanttiset kirkot olivat voimakkaan pietistisen vaikutuksen alaisia. Keisarin antama suvaitsevaisuusasetus vuonna 1781 takasi toimintamahdollisuudet protestanttisille kirkoille ja vapaudet niiden jäsenille. Lopullisesti kirkot saivat virallisen aseman Unkarin itsenäistyessä vuonna 1867. 1800-luvun lopulla köyhiä luterilaisten asuttamia seutuja kohtasi nälänhätä, joka kiihdytti maastamuuttoa ja näivetti seurakuntia.

Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Unkari menetti naapureilleen laajoja alueita, ja samalla luterilainen kirkko menetti puolet jäsenistään. Toisen maailmansodan jälkeen alkaneen kommunistihallinnon aikana kaikkia kirkkoja vainottiin, niiden toimintaa vaikeutettiin ja omaisuus takavarikoitiin. Myös kirkon ylläpitämät koulut suljettiin. Kommunistihallinnon päätyttyä vuonna 1989 kirkon toiminta vapautui.[2]

Jäsenyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hungary, The Lutheran World Federation]
  2. a b Jäsenkuvaus Kirkkojen maailmanneuvosto. Viitattu 26.8.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]