Unitauti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee afrikkalaista trypanosomiaasia. Sanan muita merkityksiä käsitellään täsmennyssivulla.
Unitauti
Tryponasoma sp.
Tryponasoma sp.
ICD-10  B56
ICD-9 086.5
MedlinePlus 001362
MeSH D014353

Afrikkalainen trypanosomiaasi eli unitauti[1] on ihmisten ja eläinten loistauti. Sen aiheuttaa Trypanosoma brucei -lajin loinen.[2] Ihminen saa tautia kahdesta loislajista, Trypanosoma brucei gambiensesta (T.b.g) ja Trypanosoma brucei rhodesiensesta (T.b.r.).[1] T.b.g aiheuttaa yli 98 % ilmoitetuista tartunnoista.[1] Kumpikin loinen tarttuu ihmiseen yleensä tartunnan saaneesta tsetsekärpäsestä, ja tartunnat ovat yleisiä Afrikan maaseudulla.[1]

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tautia esiintyy säännöllisesti joillakin Saharan eteläpuolisen Afrikan alueilla, ja tartuntavaarassa on noin 70 miljoonaa ihmistä 36 maassa.[3] Vuonna 2010 tautiin kuoli noin 9 000 ihmistä, kun vuonna 1990 kuolleita oli vielä 34 000.[4] Arviolta 30 000 ihmistä on tällä hetkellä saanut tartunnan. Vuonna 2012 uusia tartuntoja oli 7 000.[1] Yli 80 % tartunnan saaneista on Kongon demokraattisessa tasavallassa.[1] Lähihistoriassa on kolme suurta unitautiepidemiaa: ensimmäinen 1896–1906 pääasiassa Ugandassa ja Kongon altaan alueella ja kaksi muuta vuosina 1920 ja 1970 useissa Afrikan maissa.[1] Eläimet, esimerkiksi lehmät, voivat kantaa tautia ja saada tartunnan.[1]

Unitaudin vaiheet tsetse-kärpäsessä ja ihmisessä

Unitautia tiedetään esiintyneen Afrikassa ainakin 1300-luvulta lähtien. Paul Ehrlich ja Kiyoshi Shiga kehittivät sairauteen ensimmäisen lääkkeen vuonna 1906. Lääkkeellä havaittiin kuitenkin pian mahdollinen vakava sivuvaikutus, sokeus. Unitauti oli jo lähes hävinnyt 1960-luvulla, mutta se on ollut taas yleistymässä viimeisten vuosikymmenten aikana.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taudin ensimmäiset oireet ovat kuume, päänsärky, kutina ja nivelkivut.[1] Oireilu alkaa viikosta kolmeen viikkoa pureman jälkeen.[5] Taudin toinen vaihe alkaa viikkoja tai kuukausia myöhemmin, ja sen oireita ovat sekavuus, huonovointisuus, puutuneisuus ja univaikeudet.[1][5] Diagnoosi voidaan tehdä löytämällä loinen sivelyvalmisteesta tai imusolmukenesteestä.[5] Ensimmäisen ja toisen vaiheen erottamiseksi tehdään usein selkäydinpunktio.[5] Edetessään sairaus voi vaurioittaa sydäntä ja munuaisia. Unitauti on erittäin vakava sairaus ja saattaa ilman kunnollisia hoitotoimenpiteitä johtaa kuolemaan verrattain nopeastikin.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taudin ehkäisemiseksi tehdään tartuntavaarassa olevalle väestölle verikokeita, joista etsitään T.b.g.-loista.[1] Hoito on helpompaa, kun tauti on havaittu varhaisessa vaiheessa ja ennen kuin neurologisia oireita ilmenee.[1] Ensimmäisessä vaiheessa tautia lääkitään pentamidiinilla tai suramiinilla.[1] Toisen vaiheen hoidossa käytetään eflornitiinia ja T.b.g.-tartunnan hoidossa nifurtimoksin ja eflornitiinin yhdistelmää.[5] Vaikka melarsoproli tehoaa lääkkeenä kumpaankin, sitä käytetään vakavien sivuvaikutustensa vuoksi yleensä vain T.b.r.-tartunnan hoitoon.[1]

Mekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trypanosoma-loinen tuottaa aineenvaihduntatuotteenaan tryptofolia, joka aikaansaa unen ihmisillä. [6]

Tunnettuja potilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n WHO Media centre (June 2013). "Fact sheet N°259: Trypanosomiasis, Human African (sleeping sickness)". 
  2. Sleeping sickness Mediline Plus. Viitattu 15.6.2014.
  3. Simarro PP, Cecchi G, Franco JR, Paone M, Diarra A, Ruiz-Postigo JA, Fèvre EM, Mattioli RC, Jannin JG (2012). "Estimating and Mapping the Population at Risk of Sleeping Sickness". PLoS Negl Trop Dis 6 (10): e1859. doi:10.1371/journal.pntd.0001859. 
  4. Lozano, R (Dec 15, 2012). "Global and regional mortality from 235 causes of death for 20 age groups in 1990 and 2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010.". Lancet 380 (9859): 2095–128. doi:10.1016/S0140-6736(12)61728-0. PMID 23245604. 
  5. a b c d e Kennedy, PG (2013 Feb). "Clinical features, diagnosis, and treatment of human African trypanosomiasis (sleeping sickness).". Lancet neurology 12 (2): 186-94. PMID 23260189. 
  6. Cornford, E M; Bocash,W D; Braun, L D; Crane, P D; Oldendorf,W H; MacInnis,A J: Rapid distribution of tryptophol (3-indole ethanol) to the brain and other tissues. Journal of Clinical Investigation, 1979, 63. vsk, nro 6, s. 1241–8. PubMed:447842. doi:10.1172/JCI109419.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.