Union démocratique sénégalaise

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Union démocratique sénégalaise eli UDS oli Senegalissa vuosina 1948–1957 toiminut radikaali vasemmistopuolue.

Doudou Guèye perusti UDS:n Rassemblement démocratique africain (RDA) -puolueen senegalilaiseksi jäsenjärjestöksi heinä-elokuun vaihteessa 1948. Sen tärkein kilpailija oli Lamine Guèyen Senegalissa johtama sosialistipuolue SFIO,[1] josta eronnut Léopold Sédar Senghor perusti lokakuussa 1948 uuden puolueen Bloc démocratique sénégalaisin (BDS)[2].

Puolueen tavoitteita olivat Afrikan poliittinen, taloudellinen, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vapautuminen, kaikkien afrikkalaisten yhdistäminen kolonialismin vastaiseen taisteluun sekä liittoutuminen demokraattisten ja edistyksellisten voimien kanssa. Sen johtajat kuten pääsihteeri Doudou Guèye ja apulaissihteeri Joseph Correa yrittivät houkutella mukaan BDS:n kannattajia, mutta onnistuivat saamaan puolelleen vain pienen osan kaupunkien sivistyneistöstä, virkailijoista ja kauppiaista sekä ranskalaisista kommunistien kannattajista. Propagandaa tehtiin erityisesti Dakarissa ja Senegaljoen laaksossa. Jonkin verran menestystä saavutettiin Dakarin–Nigerin rautatien lakkolaisten parissa vuonna 1948[3] ja myöhemmin opiskelijoiden keskuudessa. UDS:n vaalikannatus oli lähes olematon.[4]

Ranskan Länsi-Afrikan viranomaiset pyrkivät estämään Ranskan kommunistisen puolueen kanssa liittoutuneen RDA:n toiminnan 1950-luvun vaihteessa. Doudou Guèye pidätettiin ja UDS:ää avustaneet ranskalaiset karkotettiin Senegalista. Myös puolueen viikkolehti Le Réveil lakkasi.[5]

RDA irtautui kommunisteista 1950-luvun alussa puolueen puheenjohtajan Félix Houphouët-Boignyn ja siirtomaaministeri François Mitterrandin sopimuksen perusteella. Suhteiden katkaisemista vastustaneella RDA:n entisellä pääsihteerillä Gabriel d’Arboussierilla oli Senegalissa paljon vaikutusvaltaa, ja UDS:n johtohenkilöt kuten Joseph Correa, Abdoulaye Guèye ja Latyr Camara asettuivat hänen tuekseen.[6] Puolue erotettiin RDA:sta vuonna 1955 ja Doudou Guèye sai tehtäväkseen perustaa uuden jäsenjärjestön Mouvement populaire sénégalaisin[7].

RDA:sta erotetun UDS:n johtajana toimi Abdoulaye Guèye apunaan Latyr Camara ja Benoit James[8]. Sen ehdokkaat Guèye ja Thierno Ba saivat vain puolentoista prosentin kannatuksen Ranskan kansalliskokousvaaleissa vuonna 1956[9]. UDS sulautui vuonna 1957 BDS:n, Casamancen autonomialiikkeen ja eräiden muiden ryhmien kanssa uudeksi puolueeksi Bloc populaire sénégalais, jonka johdossa olivat Senghor ja Mamadou Dia[10]. UDS:n marxilaiset liittyivät Majhemout Diopin johtamaan Parti africain de l’indépendance -puolueeseen[11].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Roche, Christian: Le Sénégal a la conquête de son indépendance 1939–1960. Paris: Karthala, 2001. ISBN 2-84586-113-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Roche, s. 73–75.
  2. Roche, s. 105.
  3. Roche, s. 119–120.
  4. Roche, s. 157–158.
  5. Roche, s. 118–119, 121.
  6. Roche, s. 122–127.
  7. Roche, s. 159–160.
  8. Roche, s. 160.
  9. Roche, s. 165.
  10. Roche, s. 177, 179.
  11. Roche, s. 187.