Ultrametrinen avaruus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ultrametrinen avaruus on erikoistapaus metrisestä avaruudesta. [1] Toisinaan annettua ultrametristä avaruutta kutsutaan epäarkhimediseksi metriikaksi tai supermetriikaksi. Vaikka jotkut ultrametrisen avaruuden lauseet voivat vaikuttaa ensisilmäyksellä oudoilta, ultrametriikalla on kätevä monissa tilanteessa. Esimerkiksi p-aditinen analyysi käyttää paljolti hyväkseen makes ultrametriikkaa p-aditisen metriikan muodossa.

Formaali määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Formaalisti ultrametrinen avaruus on joukko pisteitä M joille on annettu metriikka

d : M × MR ,

missä R on reaalilukujen joukko, jolle kaikilla M:n alkioilla x, y, z, on voimassa:

  1. d(x, y) ≥ 0
  2. d(x, y) = 0   jos ja vain jos   x=y
  3. d(x, y) = d(y, x)   (symmetry)
  4. d(x, z) ≤ max{d(x, y), d(y, z)}   (vahva kolmioepäyhtälö tai ultrametrinen epäyhtälö).

Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yllä olevasta määritelmästä voidaan johtaa useita ultrametriikan ominaisuuksi. Ultrametrisessä avaruudessa on voimassa muun muassa kaikilla M:n alkiolla x, y ja z sekä reaaliluvuilla r ja s:

  • Jokainen kolmio on tasakylkinen, eli d(x,y) = d(y,z) tai d(x,z) = d(y,z) tai d(x,y) = d(z,x).
  • Jokainen annetun pallon sisäpiste on sen keskipiste, eli jos d(x,y) < r, on B(x; r) = B(y; r).
  • Leikkavista palloista toinen sisältyy toiseen, eli jos B(x; r) ∩ B(y; s) on epätyhjä, on joko B(x; r) ⊆ B(y; s) tai B(y; s) ⊆ B(x; r).

Tässä pallo tarkoittaa avointa palloa

B(x; r) = { y ∈ M | d(x, y) < r } .
  • Kyseistet pallot ovat sekä avoimia, että suljettuja joukkoja indusoidun topologian suhteen. Sama pätee suljetuille palloille kunhan "<" korvataan merkillä "≤".
  • Avointen r-säteisten pallojen joukko ja r-säteisen suljettu pallo B muodostavat B:n osituksen ja kahden avoimen pallon etäisyys on r.

Huomaa, että ultrametrisessä avaruudessa pallolla voi olla useita keskipisteitä.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tarkastellaan mielivaltaisten pituisten sanojen joukkoa, missä aakkostona on Σ. Määritellään kahden sanan etäisyydeksi 2-n, missä n on ensimmäinen positio, missä kirjaimet eroavat toisistaan. Saatu metriikka on ultrametriikka.
  2. P-aditiset luvut muodostavat täydellisen ultrametrisen avaruuden.
  3. Jos r=(rn) on jono reaalilukuja, jotka laskevat kohti nollaa, |x|r := lim supn→∞ |xn|rn indusoi ultrametriikan kaikkien jonojen avaruudessa, joilla saatu lim sup on äärellinen. Tämä ei kuitenkaan ole seminormi, koska sillä saatu funktio ei ole homogeeninen — Jos rn sallitaan olevan nolla, voidaan sopia myös, että 00=0.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suominen, Kalevi & Vala, Klaus: Topologia, s. 19. Gaudeamus, 1965. ISBN 951-662-050-7.