Ukraine International Airlinesin lento 752

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ukraine International Airlinesin lento 752
Onnettomuuskone kuvattuna lokakuussa 2019
Onnettomuuskone kuvattuna lokakuussa 2019
Yhteenveto
Päivämäärä 8. tammikuuta 2020
Onnettomuustyyppi alasampuminen
Lähtöpaikka Imaami Khomeinin kansainvälinen lentoasema, Teheran
Määränpää Boryspilin kansainvälinen lentoasema, Kiova
Kuolleita 176
Eloonjääneitä 0
Lentokone
Konetyyppi Boeing 737-800
Lentoyhtiö Ukraine International Airlines
Rekisteritunnus UR-PSR
Matkustajia 167
Miehistöä 9

Ukraine International Airlinesin lento 752 (PS752) oli kansainvälinen reittilento Teheranista Kiovaan, jota operoi Ukraine International Airlines (UIA). Reittiä lentänyt Boeing 737-800 syöksyi maahan 8. tammikuuta 2020 pian nousun jälkeen, kun Iranin vallankumouskaarti ampui sen alas kahdella ilmatorjuntaohjuksella. Iranin hallituksen mukaan ampuminen oli erehdys.[1][2] Kaikki 176 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat.[3]

Turmaa seuranneina päivinä sen syystä liikkui mediassa ristiriitaisia arvioita. Yhdysvaltain puolustusministeriö ja sekä Kanadan että Britannian pääministerit Justin Trudeau ja Boris Johnson ilmoittivat ilmatorjuntaohjuksen olevan todennäköinen syy turmaan. The New York Times ja tutkivan journalismin sivusto Bellingcat julkaisivat tapahtumapaikalla kuvatun videon, joka näyttää ohjuksen osuvan lentokoneeseen.[4] Ennen onnettomuutta Iranin ja Yhdysvaltojen välit olivat erittäin jännittyneet, sillä Yhdysvallat surmasi tammikuun alkupuolella Bagdadissa lennokki-iskulla iranilaiskenraalin Qassem Suleimanin.[2] Vain muutamaa tuntia ennen turmaa Iran oli tehnyt kostoksi ohjusiskun Yhdysvaltain tukikohtiin Irakissa.[3] Aluksi Iranin hallitus väitti tietoja koneen alasampumisesta valheiksi ja "psykologiseksi sodankäynniksi Irania vastaan".[5] Kuitenkin 11. tammikuuta Iranin viranomaiset myönsivät, että iranilaiset ampuivat koneen alas erehdyksessä.[6]

Lento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuuskoneen romuja

Lento toteutettiin Boeing 737-800 -lentokoneella, joka oli tarkastettu viimeksi kaksi päivää ennen turmaa. Kone oli noin kolme ja puoli vuotta vanha. Lennon oli tarkoitus lähteä Teheranista kello 5.15 paikallista aikaa, mutta viivästyi noin tunnin. Kone nousi ilmaan kello 6.12 ja syöksyi maahan pari minuuttia myöhemmin.[3] Koneen musta laatikko löytyi pian onnettomuuden jälkeen.[7]

Onnettomuuden uhreja

Lentoturman 176 uhreista 82 oli iranilaisia, 63 kanadalaisia, 11 ukrainalaisia, 10 ruotsalaisia, 7 afganistanilaisia ja 3 brittejä.[8][9][10][11][12][13][14]

Onnettomuuden syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuuden jälkeen 8. tammikuuta Ukrainan Iranin-suurlähetystöstä kerrottiin moottorivian olleen syy onnettomuuteen. Seuraavana päivänä 9. tammikuuta Kanadan pääministeri Justin Trudeau piti lehdistötilaisuuden ja ilmoitti tiedustelulähteiden viittaavan Iranin ampumaan ilmatorjuntaohjukseen. Myös Yhdysvaltain viranomaiset sanoivat olevansa vakuuttuneita ohjuksen syystä turmaan.[3] Myös Britannian pääministeri Boris Johnsonin näkemyksen mukaan ohjus on ollut turman aiheuttajana.[15] Alankomaiden ulkoministeri Stefanus Blok sanoi uskovansa ohjuksen pudottaneen koneen. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi, että Iranin syyttämiseksi ukrainalaiskoneen tippumisesta ei ole perusteita.[16]

Tutkivan journalismin verkosto Bellingcat ja The New York Times julkaisivat videon, jossa näkyy mahdollisesti ohjusisku koneeseen. Bellingcatin mukaan video on kuvattu asuinalueella Länsi-Parandissa ja kamera osoittaa kohti lento 752:n tiedettyä reittiä. The New York Times ilmoitti tarkistaneensa videon aitouden.[17]

Vasta kun ukrainalaiset lentoturmatutkijat löysivät ohjuksen sirpaleita ja paljastuminen oli varmaa, Iran myönsi ampumisen,[18] 11. tammikuuta.[6] Iranin mukaan ohjuksen laukaisi sotilas, joka luuli konetta risteilyohjukseksi. Sen mukaan viestintäyhteydet eivät toimineet tapahtuma-aikaan, mistä johtuen sotilas joutui tekemään päätöksen yksin, ja ratkaisu laukaisemisesta piti tehdä kymmenessä sekunnissa.[19] Myöhemmin The New York Times uutisoi toiseen, turvakameran kuvaamaan videoon viitaten että ohjuksia oli kaksi, ja ne osuivat noin 30 sekunnin välein. Ilmeisesti lentokoneen transponderi rikkoontui ensimmäistä osumasta. Videon perusteella kone syttyi ensin tuleen, kaarsi takaisin kohti Teheranin lentokenttää ja räjähti muutamia minuutteja myöhemmin.[2]

Tutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuustutkintaa johtaa kansainvälisten sääntöjen mukaan Iran.[20] Ukraina lähetti paikalle 45 asiantuntijaa tutkimaan ohjuksen jäänteitä sekä keräämään DNA-näytteitä uhrien tunnistamiseksi.[3]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi ilmoitti 10. tammikuuta keskeyttävänsä kaikki lennot Iraniin, samoin saksalainen lentoyhtiö Lufthansa.[21]

Sadattuhannet iranilaiset tulivat kaduille osoittamaan mieltään Iranin hallintoa vastaan alasampumisen vuoksi.[18] He ovat vaatineet ajatollah Ali Khamenein eroa. Poliisi hajotti 11. tammikuuta mielenosoituksen Teheranissa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmaisi tukeaan mielenosoittajille ja vaati Twitter-palvelussa, myös farsin kielellä, että "uutta rauhanomaisten mielenosoittajien verilöylyä ei voi tapahtua, eikä internetin katkaisemista."[22]

Pari kuukautta aiemminkin mieltä maan johtoa vastaan oli osoitettu kymmenissä kaupungeissa. Vallankumouskaarti oli tukahduttanut sen surmaamalla parista sadasta yli tuhanteen mielenosoittajaa.[18]

Britannian suurlähettiläs Rob Macaire pidätettiin lyhyeksi aikaa 11. tammikuuta mielenosoitusten yhteydessä Teheranissa. Britannia syytti Irania kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja vaati tapahtuneesta selitystä.[22]

Iran kertoi 14. tammikuuta pidättäneensä useita henkilöitä alasampumiseen liittyen. Iranin presidentti Hassan Ruhanin mukaan vastuu tapahtuneesta kuuluu useammalle kuin yhdelle henkilölle, ja hän haluaa oikeuslaitoksen muodostavan erityisen tuomioistuimen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iranian military acknowledges it shot down Ukrainian Boeing 737 jet by mistake GeekWire. 11.1.2020. Viitattu 11.1.2020. (englanniksi)
  2. a b c d STT: NY Times: Ukrainalaiskoneeseen osuikin kaksi Iranin ohjusta savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 18.1.2020.
  3. a b c d e Iran saattoi ampua matkustaja­koneen alas vahingossa, Ukraina kertoi saaneensa Yhdysvalloilta ”tärkeitä tietoja” – NY Times julkaisi videon, jossa näkyy mahdollinen ohjuksen osuminen koneeseen Helsingin Sanomat. 9.1.2019. Viitattu 10.1.2019.
  4. Tämän tiedämme nyt ukrainalaisen matkustajakoneen turmasta: Trudeau syyttää Irania, New York Timesin videolla näkyy ehkä ohjuksen osuminen koneeseen Yle. 10.1.2019. Viitattu 10.1.2019.
  5. Hannu Toivonen: Iran ja Venäjä väittävät valheiksi tietoja, joiden mukaan ukrainalaiskone ammuttiin alas Aamulehti.fi. 10.1.2020. Viitattu 11.1.2020.
  6. a b Karimi, Nasser & Krauss, Joseph: Iran acknowledges accidentally downing Ukrainian jetliner 11.01.2020. AP News. Viitattu 11.1.2020. (englanniksi)
  7. Ukrainalainen matkustajakone syöksyi maahan Iranissa, 176 ihmistä kuoli – Kone oli tarkastettu viimeksi maanantaina, Zelenskiy varoitti spekuloimasta turman syyllä iltalehti.fi. 8.1.2020. Alma Media Oyj. Viitattu 12.1.2020.
  8. Moshtaghian, Artemis. "Ukrainian Airlines plane crashes in Tehran shortly after takeoff", CNN. 
  9. Flight PS752 Passenger List UIA. 8.1.2020. en
  10. Тегеран: Пристайко опублікував список загиблих в авіакатастрофі МАУ nv.ua. 8.1. 2020. Arkistoitu 9.1.2020. Viitattu 9 .1.2020.
  11. 176 Tote bei Flugzeugabsturz im Iran zeit.de. (saksaksi)
  12. Flugzeugabsturz im Iran: Familie aus Nordrhein-Westfalen unter den Opfern soester-anzeiger.de.
  13. ‘Our profound regrets’: Iran state TV says Ukrainian jet was ‘unintentionally’ shot down | National Post nationalpost.com. 11 .1. 2020.
  14. Western defence officials confident Iran ‘shot down Ukraine jet’ independent.co.uk. 9.1. 2020.
  15. Iranin turmakoneen epäillään joutuneen ohjusiskun kohteeksi – 5 muuta tapausta, joissa matkustajakone on ammuttu alas ohjuksella Ilta Sanomat. 10.1.2020. Viitattu 10.1.2020.
  16. Venäjän ulkoministeri: Iranin syyttämiseen lentoturmasta ei perusteita Ilta Sanomat. 10.1.2020. Viitattu 10.1.2020.
  17. Kirkas leimahdus taivaalla – näkyykö tässä ohjusisku matkustajakoneeseen? Ilta Sanomat. 9.1.2020. Viitattu 10.1.2020.
  18. a b c IRAN VASTAAN IRANILAISET (3/2020, sivut 22-25) Suomen Kuvalehti. 15.1.2020.
  19. Voiko matkustajakonetta todella luulla risteilyohjukseksi, ja miksi yksittäinen sotilas pystyi päättämään 176 ihmisen kuolemaan johtaneesta iskusta? Ilta Sanomat. 12.1.2020. Viitattu 12.1.2020.
  20. Ruotsissa vaaditaan Iranilta perusteellista onnettomuustutkintaa ja ihmetellään, miksi ukrainalaiskone sai lähtöluvan yle.fi. 10.1.2020. Viitattu 10.1.2020.
  21. Ruotsin ulkoministeriö: Lentoturmassa kuolleista 17 tuli Ruotsista – kaikki Ruotsin ja Iranin väliset lennot keskeytetty Ilta Sanomat. 10.1.2020. Viitattu 10.1.2020.
  22. a b Katja Incoronato: Iranilaiset hermostuivat ja vaativat Ali Khamenein eroa Kauppalehti. 12.1.2020. Viitattu 12.1.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]