Ukrainan dekommunisaatio

Mielenosoittajat purkamassa Leninin patsasta Kiovassa joulukuussa 2013

Ukrainan dekommunisaatio (ukr. декомунізація в Україні, dekomunizatsija v Ukrajini) on nimitys toimille, joilla pyritään häivyttämään maan yhteiskunnallisella, kulttuurillisessa ja poliittisessa elämässä näkyviä neuvostoaikaisia vaikutteita.

Tausta

Dekommunisaatio alkoi välittömästi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Ukrainan derussifikaatio on tästä erillinen, joskin siihen läheisesti liittyvä prosessi. Dekommunisaatio oli äskettäin itsenäistyneelle Ukrainalle derussifikaatiota ajankohtaisempi prosessi, minkä vuoksi derussifikaatio jäi aluksi vähemmälle huomiolle. Ensimmäiset määräykset, joilla tähdättiin neuvostoaikaisten vaikutteiden poistamiseen, antoi jo Ukrainan ensimmäinen presidentti Leonid Kravtšuk.

Huomionarvoista on, että esimerkiksi Stalinin vainoamia poliittisia vankeja rehabilitoitiin jo neuvostoaikana, vaikka nämä toimet eivät vielä virallisesti olleetkaan dekommunisaatiota. Rehabilitointi neuvostoaikana ei kuitenkaan ollut yhtä systemaattista kuin Ukrainan itsenäistymisen jälkeen.

Dekommunisaatio koski myös muita Neuvostoliitosta itsenäistyneitä maita sekä sen ulkopuolisia Varsovan liiton maita. Ukrainaa paremmin dekommunisaatio näkyi erityisesti Baltian maissa.

Perinteisesti Ukrainan länsiosissa demokkunisaatio on ollut voimakkaampaa ja nopeampaa kuin maan itäosissa. Syyksi tähän on nimetty muun muassa se, että Itä-Ukraina on ollut neuvostoaikana teollistuneempi ja sitä kautta venäläisempi.

Toimia

Monumenttien poisto

Pääartikkeli: Leninin monumenttien hävittäminen Ukrainassa

Lenin patsaiden kaataminen kiihtyi huomattavasti vuoden 2014 vallankumouksen jälkeen.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 erilaisia neuvostoaikaisia monumentteja on hävitetty Ukrainassa, mutta myös ulkomailla alati kiihtyvään tahtiin.

Laki kommunistisymbolien kieltämisestä

Ukraina kielsi kommunistiset ja natsistiset symbolit huhtikuussa 2015 säädetyn lain nojalla. Kiellettyjen symbolien listalla olivat muun muassa neuvostoaikaiset liput ja kansallislaulut, minkä lisäksi näiden valmistaminen ja levittäninen kiellettiin myös. Presidentti Petro Porošenko allekirjoitti lain toukokuussa, ja laki antoi viranomaisille . Verh'ovna radassa on tehty lakialoitteita kommunistisymbolien kieltämisestä vuosina 2002, 2005, 2009, 2011 ja 2013, mutta ne kaatuivat kannatuksen puutteeseen.

Samana vuonna kiovalainen tuomioistuin kielsi myös Ukrainan kommunistisen puolueen maan oikeusministeriön aloitteesta. Viralliseksi syyksi annettiin kuitenkin se, että puolueen katsottiin kannattavan separatismia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 puolueen jäsenten katsottiin kannattavan Venäjän hyökkäystä, minkä vuoksi puolueen omaisuus takavarikoitiin valtiolle. Puolueen puheenjohtaja Petro Symonenko pakeni Venäjälle, ja Ukraina etsintäkuulutti hänet tammikuussa 2024.

Vuonna 2019 Ukrainan perustuslaillinen tuomioistuin linjasi, että kommunistiset ja natisistiset symbolit kieltävä laki on perustuslain mukainen.

Paikannimien vaihtaminen

Huomattava osa paikannimien vaihtamisessa on itse asiassa niiden alkuperäisten nimien palauttamista sellaiseen muotoon, jossa ne esiintyivät ennen kuin Neuvostoliitto uudelleennimesi ne. Tällaisia vanhojen nimien palautuksia on erityisesti Krimillä.

Kiovan kaduista 10 % on vaihtanut nimeään dekommunisaation johdosta. Muualla Ukrainassa myös kokonaiset kaupungit vaihtoivat nimeä: Dnipropetrovskista tuli vuonna 2016 Dnipro. Kaksi vuotta myöhemmin Dnipropetrovskin alueen uudeksi nimeksi ehdotettiin Sitšeslav.

Koulujen historianopetus

Dekommunisaatio näkyy myös siinä, että 2020-luvun ukrainalaiskouluissa historianopetukseen kuuluu myös kommunistihallinnon aikaisten rikosten käsittely.

Yksi merkittävimmistä yksittäisistä tapahtumista historianopetuksen saralla lienee holodomor ja sen käsittely. Tapahtuma on hiertänyt Ukrainan ja Venäjän välejä pitkään, koska Venäjän mielestä nälänhädästä kärsivät Ukrainan lisäksi myös muut Neuvostoliiton alueet. Ukrainan kanta on se, että holodomor oli estettävissä ja neuvostojohtoinen, minkä vuoksi se määritellään kansanmurhaksi.

Vuodesta 2015 lähtien Ukrainassa on alettu puhua "toisesta maailmansodasta" eikä "suuresta isänmaallisesta sodasta". Lisäksi Ukrainan itsenäisyyden puolesta kamppailuksi lasketaan vuodet 1917–1991 ja tähän osallistuneiden veteraanien asema on lailla tunnustettu.

Reaktioita

Osa ukrainalaisista näkee dekommunisaation tärkeänä osana Ukrainan oman identiteetin rakentamista. Vastustajien mielestä paikkojen uudelleennimeäminen on vain pinnallinen ratkaisu, joka ei paranna tavallisten ihmisten elinoloja.

Tammikuussa 2024 Lvivin alue ilmoitti, että se on ensimmäisenä Ukrainan alueena saanut dekommunisaation kokonaan päätökseen. Alueen kuvernööri Maksym Kozytskyin mukaan tätä toteutettiin täysin vapaaehtoisvoimin, eivätkä dekommunisaatiotoimet näkyneet alueen budjetissa. Yhteensä Lvivin alueelta poistettiin 312 erilaista monumenttia.

Venäjän miehittämillä Ukrainaan kuuluvilla alueilla miehittäjät ovat palauttaneet muun muassa aiemmin kaadettuja Leninin patsaita. Myös esimerkiksi holodomorin uhrien kunniaksi pystytetty muistomerkki Mariupolissa hävitettiin venäläisten vallattua kaupunki. Krimillä paikkojen nimiä on muutettu takaisin niiden neuvostoaikaisiin muotoihin. Nämä vanhat nimet päätyivät myös muun muassa ukrainankieliseen Google Mapsiin. Venäjän presidentti Vladimir Putin kritisoi dekommunisaatiota helmikuussa 2022 pitämässään puheessa ja väitti, ettei dekommunisaatio käy järkeen, koska Ukrainan perustaminen oli hänen mukaansa juuri kommunistien ja erityisesti Leninin ansiosta.