Ukontatar

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ukontatar
Persicaria lapathifolia.jpeg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Tatarkasvit Polygonaceae
Suku: Ukontattaret Persicaria
Laji: lapathifolia
Kaksiosainen nimi
Persicaria lapathifolia
(L.) Gray
Synonyymit
  • Polygonum lapathifolium L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ukontatar Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Ukontatar Commonsissa

Ukontatar (Persicaria lapathifolia) on tatarkasveihin kuuluva yksivuotinen kasvi, Suomessa kasvaa myös kaksi ukontattaren alalajia, joita on joskus pidetty omina lajeinaan, rantaukontatar (P. lapathifolia ssp. lapathifolia) ja peltoukontatar (P. lapathifolia ssp. pallida).

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se on noin 10–80 senttimetriä korkea ruoho. Lehdet ovat suikeat, tylppiä tai teräväkärkisiä, alta nystyisiä, päältä kaljuja ja niissä on usein keskellä tumma täplä. Korvakkeet yhtyneet vartta ympäröiväksi tupeksi. Ukontattaren kukinto on pienistä vaaleanpunertavista tai -kellertävistä kukista muodostuva tiheä tähkä ja se kukkii heinä-elokuussa. Siemen on ruskea tai musta, 1,8–3 mm kiiltävä, pyöreä ja litistynyt pähkylä.[2][3]

Ukontatar muistuttaa samankaltaista hanhentatarta (Persicaria maculosa), joka on Suomessa melko harvinainen.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukontatar on hyvin yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia, missä se on satunnainen.[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se kasvaa pelloilla, ojissa, kaatopaikoilla, joutomailla, pientareilla sekä erilaisilla kosteilla paikoilla. Voi muodostaa tiheitä kasvustoja. Tekee runsaasti siemeniä ja levittäytyy helposti uusille kasvupaikolle.[2][3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se myrkyllinen mutta silti sitä on käytetty lääkekasvina mm. ripuliin, reumatismiin, kihtiin ja keltatautiin.[2]

Ukontatar rikkakasvina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos kasvia esiintyy runsaasti kasvimaalla tai kukkapenkissä, kielii se maan olevan savinen ja maanparannuksen tarpeessa. Kasvia pystyy torjumaan poistamalla vuosittaisia kukintoja ennen siementämistä, sillä kasvi on yksivuotinen. Kasvi ei lisäänny maahan jäänneistä juuren kappaleista.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Persicaria lapathifolia IUCN Red List. 2017-2. IUCN. (englanniksi)
  2. a b c Luontoportti: Ukontatar (Persicaria lapathifolia) Viitattu 16.10.2017.
  3. a b Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Ukontatar (Persicaria lapathifolia) Viitattu 16.10.2017.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki Kasviatlas 2016: Ukontattaren levinneisyys Suomessa Viitattu 16.10.2017.
  5. Gunnel Ginsburg: Rikkakasvit - Tunnista ja hävitä, s. 8. Minerva kustannus, 2010. ISBN 978-952-492-332-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]