Tyyppi 16 -fregatti
| Type 16 | |
|---|---|
_at_anchor.jpg) |
|
 |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 800 t (normaali) 2 300 t (kuormattu) |
| Pituus | 110,57 m |
| Leveys | 11,51 m |
| Syväys | 4,42 m |
| Koneteho | 40 000 hv |
| Nopeus | 32 solmua |
| Miehistöä | 175 |
| Aseistus | |
| Meritorjunta |
2 x 4" -tykkiä kaksiputkisena Mk XIX -asennuksena 2 x Squid -sukellusveneentorjuntaheitintä 4 x 21" torpedoputkea |
| Ilmatorjunta |
2 x 40 mm ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisena Mk V -asennuksena 5 x 40 mm ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina Mk IX -asennuksina |
Tyyppi 16 oli Britannian Kuninkaallisen laivaston sukellusveneentorjuntaan suunniteltu fregattiluokka, jotka muutettiin toisen maailmansodan aikaisista hävittäjistä. Muutostyöt olivat vastaavia kuin tyypin 15 aluksissa, mutta ne eivät olleet taloudellisista syistä aivan yhtä kattavia. Kaikkiaan aluksia oli kymmenen.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylmän sodan alkaessa kuninkaallisella laivastolle oli suunnaton tarve nopeille saattajille, joiden tehtävänä oli torjua Neuvostoliiton laivaston Whiskey-luokan sukellusveneiden aiheuttama uhka. Sukellusveneet olivat nopeampia kuin palveluksessa olevat saattajina käytetyt sluupit ja fregatit. Reservissä oli kuitenkin suurehko määrä toisen maailmansodan lopulla valmistettuja hävittäjiä, jotka olivat riittävän nopeita. Alukset olivat kuitenkin heikosti varustettuja sukellusveneidentorjuntaan ja niiden ilmatorjuntakyky oli heikohko pääasiassa tulenjohdon heikkouksien vuoksi. Esityksen mukaan niin sanotuiksi tyypin 15 fregateiksi piti muuttaa 57 hävittäjää, mutta hanke osoittautui liian kalliiksi ja ainoastaan 23 alusta valmistui. Täydennykseksi tehtiin suunnitelma tyypin 16 fregatiksi, joka oli tyypin 15 aluksia yksinkertaisempi ja siten halvempi.[1]
Suunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muutettavista aluksista poistettiin aseistus ja se korvattiin kahdella neljän tuuman tykillä, jotka asennettiin etukannelle kaksiputkiseen MK XIX torniin. Tulenjohtojärjestelmä oli yksinkertainen optinenjärjestelmä. Lisäksi asennettiin seitsemän Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuunaa, joista yksi kaksiputkisena Mk V asennuksina varustettuna STD-tulenjohdolla. Loput viisi olivat yksiputkisina Mk IX asennuksina, joista kaksi oli sillan kahtapuolta parvekkeilla, kaksi savuhormin sivuilla ja yksi puolikannella. Sukellusveneidentorjuntaan aluksilla oli kaksi Squid-sukellusveneentorjuntaheitintä ja neljä torpedoputkea takasi jonkinlaisen kyvyn pinta-alusten torjuntaan.[1]
Alusten tutkajärjestelmänä oli maston huipussa ollut tyypin 293Q merivalvontatutka ja tyypin 974 merenkulkututka. Aluksella oli myös IFF lähetin-vastaanotin ja ilmavalvontatutka lyhyessä mastossa. Alusten kaikuluotaimina olivat tyypin 146B etsintä-, tyypin 147P syvyydenmääritys-, tyypin 162 pohjanmuodostus- ja tyypin 174 heittimenvalvontakaikuluotain.[1]
Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Nimi | Viirinumero | Muutostyöt | Kohtalo |
|---|---|---|---|
| O-luokan hävittäjistä muutetut | |||
| HMS Orwell (G98) | F98 | Rosythin telakka 1952 | Romutettu 1965 |
| P-luokan hävittäjistä muutetut | |||
| HMS Paladin (G69) | F169 | Rosythin telakka 1952-1954 | Romutettu 1962 |
| HMS Petard (G56) | F56 | Harland and Wolff, Belfast, 1953–1955 | Romutettu 1967 |
| T-luokan hävittäjistä muutetut | |||
| HMS Teazer (R23) | F23 | Mountstart Dry Docks, Cardiff, 1953–1954 | Romutettu 1965 |
| HMS Tenacious (R45) | F44 | Rosythin telakka 1951–1952 | Romutettu 1965 |
| HMS Termagant (R89) | F189 | Grayson Rollo, Birkenhead, 1952–1953 | Romutettu 1965 |
| HMS Terpsichore (R33) | F19 | John I. Thornycroft and Company, Woolston, 1953–1954 | Romutettu 1966 |
| HMS Tumult (R11) | F121 | Grayson Rollo, Birkenhead, 1949–1950 | Romutettu 1965 |
| HMS Tuscan (R56) | F156 | Mountstart Dry Docks 1949–1950 | Romutettu 1966 |
| HMS Tyrian (R67) | F67 | Harland and Wolff & Gordon Alison, Birkenhead, 1951–1953 | Romutettu 1965 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Marriott, Leo: Royal Navy Frigates 1945-1983. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1983. ISBN 0-7110-1322-5. (englanniksi)