Tyyni Tuulio
Tyyni Maria Tuulio (o.s. Haapanen, vuosina 1917–1933 Tallgren; 28. elokuuta 1892 Karvia – 9. kesäkuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kirjallisuustutkija, suomentaja ja filosofian kunniatohtori (1960). Hänen tuotantoonsa kuuluu tutkimuksia, elämäkertoja, romaaneja ja pakinoita sekä maailmankirjallisuuden merkittäviä käännöksiä. Hän työskenteli kirjailijana ja kääntäjänä korkeaan ikään saakka. Tuuliolla oli myös monia kulttuurielämän luottamustehtäviä.[1]
Tuulio käytti pakinoissaan nimimerkkejä Tuulia ja Jeannette. Pakinoiden aiheet ovat moninaisia, mutta etusijalla ovat kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyvät aiheet. Myös naisten arki, kaupunkilaiselämä ja tunnelmapalat tulevat niissä esille. Tyyliltään monet niistä ovat kulttuuriesseitä eivätkä ne pyri naurattamaan lukijaa.[2]
Tuulio sai Suomen Kulttuurirahaston palkinnon vuonna 1957.[3]
Tyyni Tuulion puoliso oli kielten- ja kirjallisuudentutkija Oiva Tuulio (ent. Tallgren). Kun tämä oli Satakuntalaisen Osakunnan inspehtorina, vaikutti Tyyni Tuuliokin omalta osaltaan aktiivisesti osakunnan toiminnassa. Tyyni Tuulion veli oli kapellimestari ja musiikintutkija Toivo Haapanen.[4]
Tuulion mukaan on nimetty Tyyni Tuulion katu hänen kotiseudullaan Karviassa.[5]tarvitaan parempi lähde
Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty väliotsikoitavaksi, koska se parantaa luettavuutta ja selkeyttä. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Jaettava osiin: teokset kirjoittajana, toimittajana, suomentajana sekä artikkelit |
- Ahdistusta (suomennos tansk. Jakob Knudsenin Martti Luther -romaanista, WSOY, 1917. Myöh. uudistettuna nimellä Vuorimiehen poika)
- Aleksandra Gripenberg kirjailija, taistelija, ihminen (1959)
- Ehtoota (1973)
- Ensi vuonna Jerusalemissa (1974)
- Erottava seinä (suomennos Florence L. Barclayn teoksesta, WSOY, 1916)
- Espanjan kirjallisuuden historia: Lisänä katsaus Portugalin, Brasilian, Amerikan espanjankielisten maiden ja Katalonian kirjallisuuteen. Helsinki: Gaudeamus, 1983. ISBN 951-662-330-1.
- Euroopan ja Amerikan kirjallisuuden historia renessanssista nykypäiviin (1947)
- Florence Nightingale: nykyaikaisen sairaanhoidon luoja (1937)
- Forsytein taru (suomennos, 1946)
- Fredrikan Suomi esseitä viime vuosisadan naisista (1979)
- Harmo ja minä : andalusialainen elegia (1957)
- Hauska satukirja
- "Pappilan kasvatti", teoksessa Ilon ja aatteen vuodet, toim. Toini Havu. Hämeenlinna: Karisto 1965
- Keskipäivän maa 1916-1941 (1969)
- Komedioja 2: Porvari aatelismiehenä (suomennos Molièren näytelmästä 1959)
- Kotiopettajattaren romaani (suomennos Charlotte Brontën romaanista Jane Eyre WSOY, 1915)
- Kynäni tarina Muistiinpanoja Runebergista (lyhennelmä, 1984)
- Käsin ja sydämin (1982)
- Lannistumaton : Maikki Fribergin elämäkerta (1945)
- Lapsuuden maa 1892-1906 (1966)
- Maailmankirjallisuuden kultainen kirja (1945)
- Maija Poppanen (suomennos, 1936)
- Maila Talvion vuosikymmenet 1: 1871–1911 (1963)
- Maila Talvion vuosikymmenet 2: 1911–1951 (1965)
- Me autoimme (1951)
- Minna Canth (1944)
- Nuoruuden maa 1906-1916 (1967)
- Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa (1950)
- Paholaisen kirjeopisto (suomennos, 1950)
- Pariisin kävijä petit parleur finnois-français (1953)
- Peter Pan (suomennos 1922 nimellä Pekka Poikanen)
- Pikku naisia (suomennos 1916)
- Puola vuosina 963–1924: Historiallisen synteesin koe (suomennos O. Haleckyn teoksesta 1936)
- Rolandin laulu : Ranskan kansalliseepos (1936)
- Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä : kertomus isonvihan ajoilta (1981)
- Sairaalassa valvotaan : sivuja kirurgin päiväkirjasta (1949)
- Sairaanhoitajan työn historia (suomennos, 1945)
- Satakuntalainen Talvi-Henrikki Satakunnan kilta 1924-1974 (1973)
- Seireeni ja muita kertomuksia (suomennos, 1962)
- Seitsemän vuosikymmentä naisasialiitto Unionin historiaa (1966)
- Sigrid Liljeholm kuvaus Klaus Flemingin ajalta (suomennos, 1983)
- Silkkiäispuun alla: Seitsemän päivän romaani (suomennos Florence L. Barclayn teoksesta, WSOY, 1916)
- Sonetteja Lauralle (suomennos Francesco Petrarcan teoksesta, 1966)
- Tiikerikissa (suomennos Giuseppe Tomasi di Lampedusan teoksesta, 1959)
- Tilma Hainari Karjalan tytär (1952)
- Toivioretkiä esseitä (1976)
- Trubaduureja (somistus Martti Paalasen; WSOY, 1925)
- Uusi Italian kirjallisuus 1870-1915 (suomennos, 1935)
- Uusi teatteri ja vanha teatteri (suomennos, 1934)
- Vapaaherratar Sophie Mannerheim: Ihminen ja elämäntyö (1948)
- Viisauden käsikirja (1954)
- Vuorimiehen poika: Romaani Martti Lutherista (suomennos)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sala, Kaarina: ”Tuulio, Tyyni (1892–1991)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 97–99. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Sisättö, Vesa & Halme, Jukka: Kotimaisia pakinoitsijoita, s. 138–139. Helsinki: BTJ Finland, 2013. ISBN 978-952-692-979-1.
- ↑ Keskusrahaston palkinnot. Suomen Kulttuurirahasto.
- ↑ Rajala, Panu: Tulisoihtu pimeään, s. 374. WSOY 2014.
- ↑ Tyyni Tuulion katu · 39930 Karvia, Suomi Tyyni Tuulion katu · 39930 Karvia, Suomi. Viitattu 19.7.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyyni Tuulio Wikimedia Commonsissa
- Tuulio, Tyyni hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||
