Tyynenmerensilli
| Tyynenmerensilli | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Sillikalat Clupeiformes |
| Heimo: | Sillit Clupeidae |
| Suku: | Clupea |
| Laji: | pallasii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Clupea pallasii |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Tyynenmerensilli (Clupea pallasii) on Atlantin sillille lähisukuinen kala, jolla on tätä vastaava ekologinen rooli erityisesti Pohjoisella Tyynellämerellä. Se on myös suunnilleen samankokoinen kuin silli, yleensä noin 30 cm, mutta voi kasvaa vajaan puolen metrin ja runsaan puolen kilon mittoihin. Laji on kärsinyt ylikalastuksesta.
Sisällysluettelo
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyynenmeresillin päälevinneisyys kattaa Pohjoisen Tyynenmeren rannikot Meksikon Baja Californiasta Alaskan ja Beringinmeren kautta Japaniin. Levinneisyysalue ulottuu Jäämeren altaaseen, ja laji esiintyy myös Euroopassa Vienanmeressä ja Barentsinmeressä sekä Karanmeressä.
Elintavat ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyynenmerensilli on pelaginen ulappaveden kala, joka liikkuu suurissa pallomaisissa parvissa. Se ei kuitenkaan liiku pitkiä matkoja, joten kannat ovat suhteellisen paikallisia. Tyynenmerensilli tulee lisääntymään suojaisiin rannikkovesiin ja jokisuihin. Kala kutee matalaan veteen, jopa vuorovesivyöhykkeeseen, ja laskee mätinsä kasvillisuudelle, erityisesti meriajokkaalle. Tyynemerensillistä tunnetaan myös sisävesikantoja Sahalinin ja Japanin laguuneissa. Sen ravintoa ovat krillit ja muut planktonäyriäiset.
Kalastus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyynenmerensilliä käytetään ihmisravinnoksi varsinkin Venäjällä ja Japanissa. Pohjois-Amerikassa jokisuissa lisääntyvä tyynenmerensilli on ollut vanhastaan alkuperäiskansojen tärkeä saaliskala. 1900-luvun alkupuolella sitä pyydettiin kaupattavaksi kuivasuolattuna, savustettuna ja säilykkeinä ja myös kalajauhon ja -öljyn raaka-aineeksi. 1960-luvun jälkeen kannoissa on tapahtunut romahduksia, mutta niiden elpyminen on käynnissä.
Myös kalan käyttötarkoitus on muuttunut. Viime vuosikymmeninä valtaosa Pohjois-Amerikan pyynnistä on ollut mätipussikalastusta vientikauppaa varten; sillin mäti on arvostettua etenkin Japanissa. Toisaalta tyynenmerensilliä pyydetään paljon syöttikalaksi mm. tyynenmerenlohen, tyynenmerenpallaksen ja taskurapujen pyyntiin
Erikoinen kalastusmuoto on leväkutupyynti (engl. spawn-on-kelp fishery). Tässä kasvialustalle kutevat tyynenmerensillit houkutellaan laskemaan mätinsä niille varta vasten tarjotuille, muualta tuoduille Laminariales-ruskoleville (kelpeille), joihin tahmea mäti takertuu. Kudun jälkeen mädin peittämä levä korjataan, suolataan ja myydään herkkuna Itä-Aasian markkinoille (jap. kazunoko-kombu).
Tieteellisen nimensä pallasii kala on saanut Peter Simon Pallasin mukaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Clupea pallasii (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- US Fish and Wildlife Service (1989) Species Profiles: Pacific Herring. Biological Report 82(11.126).
- Pacific Science (DFO Canada) Pacific herring
- FAO Species Catalogue. Vol. 7. Clupeoid fishes of the World, Part I.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- NOAA Photo Library (kuva)
- Pacific herring (kuva)
