Tyyne Wideman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tyyne Elovaara (o.s. Wideman, 17. toukokuuta 1920 Vilppula – 4. marraskuuta 2014 Helsinki[1][2]) oli suomalainen maastohiihtäjä, joka oli lajissaan Suomen parhaita 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Hän lopetti uransa vuosi ennen kuin naiset hiihtivät ensimmäisen kerran arvokilpailuissa. Seuratasolla Wideman edusti Mäntän Urheilijoita, Mäntän Valoa ja Valkeakosken Koskenpoikia.[3]

Tyyne Wideman syntyi toukokuussa 1920 Vilppulassa tunti ennen identtistä kaksossisartaan Lydiaa perheeseen, jossa oli aiemmin kahdeksan lasta.[4] Hänen isänsä oli kotitienoillaan tunnettu hiihtäjä.[5] Tyyne Wideman sijoittui Lotta Svärd -järjestön mestaruuskilpailujen 5 kilometrillä viidenneksi vuonna 1939.[6] Vuonna 1941 käytiin Valkeakoskella, jonne Tyyne Wideman myöhemmin muutti, lottajärjestön piirien välinen joukkuekilpailu, jossa oli mukana 29 joukkuetta ja 122 lottaa. Tuossa kisassa Tyyne ja hänen Lydia-sisarensa olivat kärkipään hiihtäjiä.[7]

Vuonna 1948 Tyyne Wideman voitti ensimmäisen kerran TUL:n mestaruuden[3] sekä saavutti SM-pronssia[3] Kerttu Pehkosen ja Siiri Rantasen takana.[8] Salpausselän Kisoissa hän sijoittui kolmanneksi.[3][9] Tammikuussa 1949 hän kilpaili Keski-Euroopassa ja sijoittui Kerttu Pehkosen voittamissa kilpailuissa Grindelwaldissa viidenneksi[3][10][11] ja Contamines'ssa kolmanneksi.[10] SM-hiihdoissa hän voitti vihdoin Kerttu Pehkosen ja otti ensimmäisen Suomen-mestaruutensa.[3][8][12] Salpausselällä Wideman sijoittui toiseksi[3][12] minuutin ja seitsemän sekuntia Pehkoselle 10 kilometrin matkalla hävinneenä.[9] Ruotsin hiihtokisoissakin Wideman sijoittui toiseksi.[3]

Vuonna 1950 Wideman osallistui kilpailun ulkopuolisena Moskovan kaupungin mestaruuskilpailuihin ja voitti sekä viiden että kymmenen kilometrin kilpailut.[3] SM-kisoissa hän voitti 10 kilometrillä mestaruuden[3] ennen Kerttu Pehkosta[8][13] Salpausselällä hän sijoittui kolmanneksi[3] hävittyään vain kolme sekuntia Pehkoselle ja kaksi sekuntia Lydia Widemanille.[9][13] Ruotsin hiihtokisoissa Östersundissa hän sijoittui toiseksi[3] Kerttu Pehkosen takana.[14] Vuonna 1950 Wideman voitti myös TUL:n mestaruuden.[3]

Vuonna 1951 Tyyne Wideman voitti Suomen-mestaruuden 10 kilometrin,[3] jolla kaksossisar Lydia sijoittui toiseksi,[14] lisäksi myös viestissä, jossa hän hiihti Valkeakosken Koskenpoikien joukkueessa.[3] Salpausselällä Tyyne Wideman voitti[3] minuutin ja 13 sekunnin erolla Lydiaan.[9] Ruotsin hiihtokisoissa Sundsvallissa Wideman ja Siiri Rantanen ottivat kaksoisvoiton.[3][15][16] Widemanin saavutuksiin talvella 1951 kuuluivat vielä Kokkolan hiihtojen voitto sekä TUL:n mestaruus.[3] Tuon talven jälkeen hän lopetti hiihtouransa.[3][17] Seuraavana talvena naishiihtäjät kilpailivat ensi kertaa olympialaisissa, ja kultaa voitti Lydia Wideman.[3][18]

Tyyne Widemanin aviomies Gunnar Elovaara oli hiihdon olympiavalmennusleirien vetäjä päävalmentaja Veli Saarisen kanssa vuosina 1947–1948 sekä TUL:n hiihtovalmentaja vuosina 1948–1951.[19]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SM-kilpailuissa 10 kilometrillä kultaa 1949, 1950 ja 1951 sekä pronssia 1948, 3 × 5 kilometrillä kultaa 1951
  • TUL:n mestaruus 1948, 1950 ja 1951
  • Salpausselän Kisoissa voitto 1951, 2. sija 1949, 3. sija 1948 ja 1950
  • Ruotsin hiihtokisoissa voitto 1951, 2. sija 1949 ja 1950
  • Kokkolan hiihtokisoissa voitto 1951

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arponen, Antti O.; Hannus, Matti; Honkavaara, Aarne; Leinonen, Kimmo; Mäki-Kuutti, Tarmo; Raatikainen, Voitto ;& Raevuori, Antero: Talviurheilun tähdet, s. 123. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8.
  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 372. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia. WSOY, 1969.
  • Seppänen, Pekka: ”Lydia Widemanin täysosumatalvi”, Kultaa, kunniaa, kyyneleitä, 3. osa, s. 293–300. Pohjanlahden Kustannus Oy, 1980. ISBN 951-95416-5-9.
  • Hakalax, Jari: Mitä tapahtui alkuvuonna 1949. Urheilutietäjän joulu, 1998. Suomen urheilutietäjät.
  • Hakalax, Jari: Mitä tapahtui alkuvuonna 1951. Urheilutietäjän joulu, 2000. Suomen urheilutietäjät. Artikkelin verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Olympiamenestyjissä sekä harvinaisen pitkään eläneitä että varhain kuolleita :: Suomen Urheilutietäjät ry sut.azurewebsites.net. Viitattu 16.5.2016.
  2. ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 30.11.2014. s. C30
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Arponen, ym., s. 123
  4. ↑ Seppänen, s. 293
  5. ↑ Seppänen, s. 294
  6. ↑ Eljanko & Kirjavainen, s. 319
  7. ↑ Eljanko & Kirjavainen, s. 131
  8. ↑ a b c Eljanko & Kirjavainen, s. 324
  9. ↑ a b c d Eljanko & Kirjavainen, s. 332
  10. ↑ a b Hakalax 1998
  11. ↑ Eljanko & Kirjavaisen teoksessa (s. 215) väitetään virheellisesti Widemanin sijoittuneen toiseksi.
  12. ↑ a b Eljanko & Kirjavainen, s. 216
  13. ↑ a b Eljanko & Kirjavainen, s. 220
  14. ↑ a b Eljanko & Kirjavainen, s. 221
  15. ↑ Eljanko & Kirjavainen, s. 223
  16. ↑ Hakalax 2000
  17. ↑ Seppänen, s. 295
  18. ↑ Eljanko & Kirjavainen, s. 230
  19. ↑ Siukonen, s. 372

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tyyne_Wideman&oldid=21200064”