Tuulomantorttu
Tuulomantorttu, joskus myös Tuulemaan torttu, on mokkapaloja muistuttava leivonnainen, jossa on vehnäjauhopohja. Päällä on suklaa- tai kinuskikuorrute ja mahdollisesti kookoshiutaleita tai nonparelleja.
Tuuloman torttu on mokkapalojen vaaleampi muunnelma, jonka pohjassa ei käytetä kaakaojauhetta, jota taas mokkapalojen pohjaan sisältyy. Mokkapalat lienevät peräisin ruotsalaisen ICA-kauppaketjun koekeittiöstä ja niiden alkuperäislähde on ICA:n kirja Sju sorters kakor, jonka ensimmäinen painos julkaistiin 1945. Tätä kautta tulevat mokkapalojen nimijohdannaiset ’Ruotsin parhaat neliöt’ ja ’Ruotsin hyvät’. Mokkapaloja on kutsuttu myös mokkaneliöiksi, suklaaneliöiksi, mokkaruuduiksi, masaliisoiksi ja rakkaudenpaloiksi[1].[2]
Monet suomalaiset ruoka-alan ammattilaiset tekivät mokkapaloista oman muunnelmansa. Eräs sellainen on Tuuloman torttu, jonka äidiksi mainitaan porilainen edesmennyt kotitalousopettaja, kotitalousneuvos Ritva Tuulos (1924-2020[3]). Hän huomasi ICA:n ohjeen 1950-luvulla ja kehitti siitä oman versionsa, jonka nimesi Tuuloksen kakuksi. Siinä sokerikakkupohja leikattiin kolmeen osaan, jotka kostutettiin kahvilla. Osien väleihin levitettiin aprikoosihilloa ja koko leipomus päällystettiin mokkakuorrutuksella.[2] Hanna Hietikon mukaan Tuuloman tortun eli vaaleiden mokkapalojen nimi on peräisin Ritva Tuulokselta, joka kehitti tortun valmistusohjeen. Tuuloman torttua on kutsuttu myös nimillä Tuuleman torttu ja Tuulaman torttu.[4] Tuuloman tortun ohje sisältyi 1970-luvulla koulujen kotitalouden oppikirjoihin.[2] Sitä miten Tuuloksen kakusta muuntui nimitys Tuuloman torttu, voi vain arvailla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tola, Tuulianna: Tänään vietetään mokkapalapäivää – tiesitkö nämä 5+1 faktaa kahvipöydän kunkusta? Yle Uutiset. 8.12.2019. Viitattu 28.11.2021.
- ↑ a b c Rantanen, Tiina: Klassikkoruokia. Reseptit & tarinat, s. 135. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-31797-5.
- ↑ Spinkkilä, Helena: Muistoissamme: Kotitalousneuvos Ritva Tuulos oli huomaavainen, auttavainen ja kiitollinen ystäviään kohtaan Satakunnan Kansa. 26.4.2020. Viitattu 28.11.2021.
- ↑ Hietikko, Hanna: Prinsessakakku ja prinssinakki. Elintarvikkeiden sukupuolittuneet tuotenimet, s. 69. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, 2018. Tutkielman verkkoversio (pdf) (viitattu 5.7.2019).