Turvasuojaaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Turvasuojaaja on siviilihenkilö, joka suorittaa ansiotarkoituksessa rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelemista, asentamista, korjaamista tai muuttamista sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen suunnittelemista. Turvasuojaajana toimiminen vaatii viranomaishyväksynnän.

Turvasuojaajaksi voidaan hyväksyä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva turvasuojaajaksi sekä hoitaa turvasuojaustehtäviä. Hyväksyntä on voimassa enintään viisi vuotta, ja sen merkiksi poliisilaitos antaa hyväksytylle turvasuojaajakortin, joka on esitettävä työtehtävissä mm. toimeksiantajan edustajalle, muulle työtehtävien kohteelle ja valvontaviranomaiselle.[1]

Suomessa turvallisuusalan lainsäädännön perustana pidetään yksityisistä turvallisuuspalveluista annettua lakia (282/2002). Lisäksi turvallisuusalaa koskevat muun muassa valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista (534/2002) sekä valtioneuvoston asetus turvallisuusalan neuvottelukunnasta (285/2002).

Vuonna 2022 Poliisihallitus perui 402 turvasuojaajan luvat. Tämä oli suurin osa perutuista yksityisten turvallisuusalan toimijoiden luvista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 1085/2015 Finlex. Viitattu 25.3.2022.
  2. Aurora Rämö: Tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi (SK 12/2023, sivu 38) Suomen Kuvalehti. 23.3.2023.