Turun postitalo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Turkuun vuonna 1932 valmistunutta postitaloa. Muita postitaloja on täsmennyssivulla.
Turun postitalo etelästä.[1]

Turun postitalo on Turun pääpostiksi vuonna 1932 valmistunut rakennus. Se sijaitsee Eerikin- ja Humalistonkatujen kulmassa, ja sen on suunnitellut arkkitehti Selim Savonius[2][3][4]. Joissakin lähteissä toiseksi suunnittelijaksi mainitaan diplomi-insinööri Torsten Kranck[3][4], mutta postimuseon mukaan Savoniusta ovat suunnittelussa avustaneet vain Otto Flodin, C. O. Cronstedt ja E. Schroderus[5].

Talo sijoittuu arkkitehtuuriltaan uusklassismin ja funktionalismin välille. Talon julkisivu on suoraviivainen ja pelkistetty, ja sen sisätilojen suunnittelua ohjasi tilojen käyttötarkoitus.[2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistuttuaan 1932 rakennus korvasi vuonna 1899 valmistuneen Sebastian Gripenbergin piirtämän uusrenessanssisen vanhan postitalon, joka purettiin 1960-luvun alussa. Rakennus toimi Turun pääpostina valmistumisestaan 1980-luvulle saakka, jolloin Turun pääposti siirtyi Pitkämäkeen Uhrilähteenkadulle, mutta postitaloon jäi vielä pienempi postikonttori.[4] Aluksi talossa toimi myös muita valtion virastoja[2].

Talvisodan alussa postitaloon rakennettiin yleinen väestönsuoja[3]. Tammikuun 29. päivänä vuonna 1940, niin sanottuna yllätysmaanantaina, ilmapommituksien aikaan väestönsuojan ovi oli lukossa ja rakennuksen edustalle pudonneet pommit tappoivat 29 henkeä[3][4][6]. Pommituksessa postitalon läheisyyteen tippui yli 200 erilaista pommia[7], ja pommituksen vahinkoja on yhä nähtävissä rakennuksen kivijalassa[3][4][7].

Pommituksien uhrien muistoksi talon kivijalkaan Eerikin- ja Humalistonkatujen kulmaan osoitteeseen Eerikinkatu 21 kiinnitettiin muistolaatta 13.3.1986[7] ja sille lisälaatta 21.4.2011[8]. Muistolaatan tekstissä lukee ”Nämä vauriot syntyivät talvisodan aikana 29.1.1940 tapahtuneessa pommituksessa”[7], ja lisälaattaan on merkitty pommituksessa menehtyneiden lukumäärä[8]. Muistolaatan hankkivat Turkuseura ja Turun reserviupseeriyhdistyksen perinnetoimikunta, ja sen on suunnittelut arkkitehti Aarne Ehojoki[7]. Lisälaatta hankittiin Turkuseuran aloitteesta[8].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuva: Turun postitalo etelästä, Antti Metsälä, 29.3.2017.
  2. a b c Turun postitalo 1932 Postimuseo. Viitattu 27.3.2017.
  3. a b c d e f Ari Brozinski ja Kirsi Rajala: Turun kivikierros - Turun postitalo Viitattu 27.3.2017.
  4. a b c d e Heikki Möttönen: Nostalginen Turku: Kivilinna 1930-luvulta Viitattu 27.3.2017.
  5. Postin talot ja tilat - verkkonäyttely Postimuseo. Viitattu 27.3.2017.
  6. Koko kukkakaupan väki kuoli talvisodan yllätysmaanantaina – vain myyjä pelastui (1. Vessareissu pelasti hengen) YLE. Viitattu 27.3.2017.
  7. a b c d e Turun pommitusarvet 29.1.1940 SOTAMUISTOMERKIT Viitattu 27.3.2017.
  8. a b c Uusi muistolaatta Postitalon seinään YLE. Viitattu 27.3.2017.
  9. Kuva: Postitalo lännestä, Antti Metsälä, 29.3.2017.
  10. Kuva: Turun postitalon kello, Antti Metsälä, 29.3.2017.
  11. Kuva: Turun postitalon seinässä yllätysmaanantain pommituksen jälkiä, Antti Metsälä, 29.3.2017.
  12. Kuva: Turun postitalon yllätysmaanantain pommitusten muistolaatta, Antti Metsälä, 29.3.2017.