Turkmenistanin energiapolitiikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turkmenistan merkitty punertavana

Turkmenistanin energiapolitiikka kertoo Turkmenistanin energiankäytöstä ja energiapolitiikasta ja eri sidosryhmien näkemyksistä energian käytön kehitykseen ja ohjaamiseen mukaan lukien energiantuotanto, jakelu ja kulutus. Siihen sisältyvät lait, sopimukset, verot ja ohjauskeinot. Turkmenistanilla on laajat maakaasuvarat.

Kaasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkmenistanissa räjähti merkittävä kaasuputki hämärissä olosuhteissa huhtikuussa 2009.[1] Turkmenistanin maakaasun ostajiin on sisältynyt Gazprom ja Naftogaz.

Venäjä solmi pitkäaikaisia kaasusopimuksia vuonna 2008 korkeiden hintojen vallitessa Keski-Aasian maiden kanssa. Turkmenistanin kanssa on 25 vuoden kaasusopimus. Koska kysyntä laski vuonna 2009 Gazpromilla oli ylitarjontaa. Dayletbat-Dariyalyk-kaasuputki räjähti rikki 9. huhtikuuta 2009 Turkmenistanissa lähellä Uzbekistanin rajaa. Putkessa oli painetta, joka aiheutti räjähdyksen. Putki on rakennettu vuonna 1979. Kaasu lakkasi virtaamasta Turkmenistanista Venäjälle eikä putkea oltu korjattu ainakaan vielä 24. huhtikuuta 2009. Keski-Aasiasta kulkee neuvostoaikana rakennettu öljyputki ja kaasuputki Venäjän kautta Eurooppaan Slovakiaan ja Puolaan.[2]

Turkmenistanista on rakenteilla kaasuputki Uzbekistanin ja Kazakstanin kautta Kiinaan. Kazakstan sopi huhtikuussa 2009 kazakstanilaisen energiayhtiön myynnistä kiinalaiselle energiayhtiölle. Kazakstanista Kaspianmereltä on suunniteltu öljyputki Kiinan suuntaan.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. HS 14.7.2009 A15
  2. a b Virve Kähkönen: Venäjällä ote Keski-Aasian energiasta uhkaa lipsua, kaasuputken räjähdys aiheutti lihavan kiistan Turkmenistanin ja Venäjän välille. HS, 24.4.2009. B1: