Tupsutuhatjalkainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tupsutuhatjalkainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthopoda
Alajakso: Tuhatjalkaiset Myriapoda
Luokka: Kaksoisjalkaiset Diplopoda
Alaluokka: Tupsukaksoisjalkaiset Penicillata
Lahko: Tupsutuhatjalkaiset Polyxenida
Yläheimo: Polyxenoidea
Heimo: Polyxenidae
Suku: Polyxenus
Laji: lagurus
Kaksiosainen nimi

Polyxenus lagurus
Linnaeus, 1758[1]

Katso myös

  Tupsutuhatjalkainen Commonsissa

Tupsutuhatjalkainen (Polyxenus lagurus) on kaksoisjalkaisten luokkaan kuuluva tuhatjalkainen. Se on Suomen yleisimpiä kaksoisjalkaisia.[2]

Tupsutuhatjalkainen sukulaisineen poikkeaa rakenteeltaan huomattavasti muista kaksoisjalkaisista, ja ne luokitellaankin omaan Penicillata-alaluokkaansa. Niillä on yhteisiä piirteitä juoksujalkaisten ja joidenkin alkeellisten hyönteisten kanssa. Tupsutuhatjalkainen esimerkiksi liikkuu juoksujalkaisten tavoin ja muistuttaa niitä kutikulan rakenteen ja spermansiirron perusteella. Carl von Linné piti tupsutuhatjalkaista juoksujalkaisena, kun hän kuvasi sen ja 11 muuta lajia Scolopendra-sukuun kuuluviksi vuonna 1758. Tupsutuhatjalkaisen tunnistaa kaksoisjalkaiseksi sukupuoliaukon sijainnista ja siitä, että sen ruumiin viidessä viimeisessä jaokkeessa on kaksi paria raajoja.[3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupsutuhatjalkainen on 2–3 millimetrin pituinen. Kuten sen nimestä voi päätellä, sen ruumis on karvatupsujen peittämä.[2] Kuten muillakin Polyxenus-lajeilla, tupsutuhatjalkaisella on vain 13 paria jalkoja, joka on vähemmän kuin tuhatjalkaisilla yleensä.[2][3] Ruumis on lyhyt ja koostuu 11 jaokkeesta.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupsutuhatjalkaista esiintyy hyvin erilaisissa elinympäristöissä.[3] Se suosii asuinpaikkanaan mäntyä, jonka kaarnan raoissa se oleskelee.[2] Lisäksi sitä elää esimerkiksi karikkeessa, kasvien juuristoissa ja seinillä.[3]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupsutuhatjalkainen on aktiivinen pääasiassa öisin. Se on Suomessa yleensä partenogeneettinen, ja koiraat ovat erittäin harvinaisia. Naaras munii hedelmöitymättömiä munia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Polyxenus lagurus (TSN 569542) itis.gov. Viitattu 3.11.2018. (englanniksi)
  2. a b c d Sarasma, Jorma: Tupsutuhatjalkainen Matka maailman eläinkuntaan. 2002. Avoin oppimiskeskus, Vantaa. Arkistoitu 2.2.2003. Viitattu 3.11.2018.
  3. a b c d e f Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1909. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]