Tupsukulmumittari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tupsukulmumittari
Idaea biselata01.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lehtimittarit Sterrhinae
Suku: Kulmumittarit Idaea
Laji: biselata
Kaksiosainen nimi

Idaea biselata
Hufnagel, 1767

Katso myös

 Commons-logo.svg Tupsukulmumittari Commonsissa

Tupsukulmumittari (Idaea biselata) on melko pieni, mutta erittäin yleinen vaalea yöperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupsukulmumittari on pohjaväriltään vaalean kellanharmaa perhonen, jonka värisävy ja kuvioinnin voimakkuus vaihtelevat yksilöittäin. Siivet ovat kauttaaltaan pienten, tummien pisteiden kuvioimat, ja niissä on selkeä musta diskaalitäplä. Sisempi poikkiviiru ja tyvipoikkiviiru erottuvat yleensä huonosti, mutta ulompi poikkiviiru on näistä poiketen leveä ja erottuu tummanharmaana. Ulomman poikkiviirun ja vaalean aaltoviirun välinen alue on selvästi muuta siipeä tummempi, ja tumma vyö näkyy myös siiven alapinnalla. Usein myös aaltoviirun ja siiven ulkosyrjän välinen alue on huomattavan tumma. Siipien ulkosyrjässä on mustia pisteitä. Takasiipien kuviointi on samanlainen kuin etusiivissä, mutta erottuu himmeämpänä. Lajin erottaa hyvin muista ulkonäöltään samantapaisista mittarilajeista pienen kokonsa perusteella, sillä siipiväli on vain 15–20 mm.[1][2][3]

Koiraan takimmaiset raajat ovat ulkosivuiltaan karvaiset.[3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia esiintyy läntisimmästä Euroopasta Venäjän Kaukoitään ulottuvalla alueella.[3] Suomessa tupsukulmumittaria tavataan etelärannikolta Pohjois-Pohjanmaalle saakka. Perhonen lentää heinäkuun puolivälistä elokuuhun.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupsukulmumittari on monenlaisissa ympäristöissä viihtyvä perhonen, jota tapaa varmimmin valoisissa metsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Aikuiset perhoset lähtevät häirittyinä lentoon päivälläkin, mutta varsinainen lento tapahtuu iltahämärässä ja yöllä, jolloin yksilöitä lentää myös kirkkaiden valojen luokse. Pieni toukka talvehtii.[5][3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää erilaisten matalakasvuisten kasvien kuihtuneilla lehdillä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/i/idaea_biselata.html
  2. http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1702
  3. a b c d Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7
  4. http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Idaea/biselata/Idaea%20biselata.htm
  5. Peder Skou: The geometroid moths of North Europe (Lepidoptera, Drepanidae and Geometridae). Brill 1986 ISBN 978-9004078598 s. 80

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]