Tuotantomahdollisuuksien käyrä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyödykkeiden A ja B tuotantomahdollisuuksien käyrä. Pisteissä 1, 2 ja 3 tuotanto on tehokasta, pisteessä 4 tuotanto on tehotonta ja pisteessä 5 resurssit eivät riitä tuotantoon.

Tuotantomahdollisuuksien käyrä on mikrotaloustieteessä kuvaaja tai funktio, joka esittää hyödykkeiden yhdistelmät, jotka on mahdollista tuottaa käytössä olevilla resursseilla.[1] Kansantalouden tuotantomahdollisuuksien käyrä osoittaa, mitä määriä eri hyödykkeitä kansantalous voisi tuottaa annetulla tuotannontekijöiden määrällä ja tunnetulla teknologialla, jos kaikki tuotannontekijät ovat täyskäytössä.[2]

Tuotantomahdollisuuksien käyrällä olevissa pisteissä resurssit ovat täyskäytössä, käyrän sisäpuolella olevissa pisteissä resurssit ovat vajaakäytössä ja käyrän ulkopuolella olevat pisteet ovat mahdottomia käytössä olevilla resursseilla. Tuotantomahdollisuuksien käyrän kulmakerroin kertoo vaihtoehtoiskustannuksen tuotteiden välillä. Tuotantomahdollisuuksien käyrä on konklaavi eli sen kulmakerroin on negatiivinen, jos tuotannontekijät eivät ole suoraan siirrettävissä tuotannosta toiseen vaan niiden siirto kasvattaa aina vaihtoehtoiskustannusta.[3] Tuotantomahdollisuuksien käyrä on lineaarinen eli sen kulmakerroin on vakio, jos resurssit ovat täysin siirrettävissä tuotannosta toiseen. Tällöin hyödykkeen tuotannon vaihtoehtoiskustannus säilyy vakiona riippumatta siitä, kuinka paljon hyödykkeitä tuotetaan.[4]

Tehokas talous tuottaa jossakin tuotantomahdollisuuksien käyrän pisteessä. Tällöin jonkin hyödykkeen tuotantoa on mahdollista lisätä vain vähentämällä jonkin toisen hyödykkeen tuotantoa. Yhteiskunnan tarpeiden rakenne määrittelee, mikä tuotantomahdollisuuksien käyrän pisteistä on yhteiskunnan tarpeiden tyydytyksen eli hyvinvoinnin kannalta paras mahdollinen.[5]

Tuotantomahdollisuuksien käyrällä voidaan selittää myös kansantalouden kasvua. Kun talous kasvaa, tuotantomahdollisuuksien käyrä siirtyy kauemmas origosta.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kannisto, Kirsi; Linnosmaa, Ismo; Miettinen, Aki: Toimiva talous: Kuluttaja, yritys ja kansantalous. Helsinki: WSOYpro, 2010.
  • Pohjola, Matti: Taloustieteen oppikirja. 14. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro, 2018.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kannisto, Linnosmaa, Miettinen 2010, s. 46
  2. Pohjola 2018, s. 17
  3. Kannisto, Linnosmaa, Miettinen 2010, s. 46–47
  4. Kannisto, Linnosmaa, Miettinen 2010, s. 48
  5. Pohjola 2018, s. 19
  6. Kannisto, Linnosmaa, Miettinen 2010, s. 50–51