Tuonnin korvausmalli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuonnin korvausmalli tai tuonnin korvaaminen (engl. import substitution industrialization, ISI) on taloustieteellinen menetelmä, jossa maa pyrkii teollistumaan pyrkimällä eroon sen tuonnista. Siinä kannustetaan kotimaista tuotantoa.

Onnistuneen tuonnin korvaamisen seurauksena maan ei tarvitse tuoda yhtä paljon tai kyseessä olevaa tuontituotetta. Myös maan tuontiriippuvuus pienenee. Mallina se on verrattain helppo, sillä se ei edellytä menestymistä vientimarkkinoilla. Tuonnin korvausmalli ei tarkoita samaa kuin ideologinen omavaraisuuteen pyrkiminen (autarkia).

Venäjä on harjoittanut tuonnin korvausmallia vuodesta 2014 alkaen.[1] Suomalaisessa kontekstissa Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentaminen on käytännöllisesti tuonnin korvausmallin mukaista maan teollistamista, kun sähkön tuonti Ruotsista ja Venäjältä vastaavasti pienenee.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]