Tunturihopeatäplä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tunturihopeatäplä
Boloria napaea MHNT CUT 2013 3 23 Étang de Laurenti Dorsal.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku: Boloria
Laji: napaea
Kaksiosainen nimi

Boloria napaea
(Hoffmannsegg, 1804)

Synonyymit
  • Boloria pales
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Tunturihopeatäplä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tunturihopeatäplä Commonsissa

Tunturihopeatäplä (Boloria napaea) on täpläperhosten heimoon kuuluva pienehkö päiväperhonen. Laji esiintyy holarktisella alueella. Tunturihopeatäplästä on kuvattu useita alalajeja, joista monia on toisinaan kuvattu myös itsenäisinä lajeina.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturihopeatäplä esiintyy Euraasian pohjoisosissa Skandien vuoristossa ja paikoitellen tundra-alueilla. Etelämpänä sitä tavataan Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa (Pyreneet, Alpit, Apenniinit, Karpaatit, Balkanin vuoristot), Kaukasuksella, Keski Aasian vuoristoissa, Altailla ja Amurin alueella. Pohjois-Amerikassa laji esiintyy Alaskassa, Kanadan luoteisosissa ja Wyomingissa. Suomessa tunturihopeatäplä esiintyy vain pohjoisimmassa Lapissa Enontekiön korkeimmilla tuntureilla ja Utsjoen pohjoisosassa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras alapuolelta

Tunturihopeatäplän etusiiven pituus on yleensä 16–23 mm. Suomessa on mitattu siipien kärkiväliksi 32–42 mm. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Tunturihopeatäplän siipien kirjauksissa on runsaasti muuntelua esiintymisalueen eri osissa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturihopeatäplän elinympäristöä ovat tunturialueiden paljakoiden ja koivuvyöhykkeen yläosien kuivat niityt sekä alempana kostea tai soinen maasto. Etelän vuoristoalueilla lajia tavataan puurajan yläpuolella tai lähellä olevilla niityillä, Alpeilla lähes 3 000 metrin korkeuteen asti, Pyreneillä 1 700 metrin yläpuolella.

Lentoaika ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturihopeatäplän lentoaika on alalajista riippuen levinneisyysalueen eri osissa ja eri korkeuksilla kesäkuun lopulta elokuuhun yhtenä sukupolvena. Suomessa lentoaika on yleensä heinäkuussa. Tunturihopeatäplä talvehtii toukkana kaksi kertaa ja se koteloituu maahan tai kivien pinnalle.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukan ravintokasveja ovat orvokit (Viola), esimerkiksi lapinorvokki (Viola biflora) ja Viola calcarata, nurmitatar (Polygonum viviparum) ja Polygonum bistortoides.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]