Tunturihiirenporras

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tunturihiirenporras
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Sanikkaiset Pteridophyta
Alakaari: Saniaiset Pteridophytina
Luokka: Polypodiopsida
Lahko: Polypodiales
Heimo: Hiirenporraskasvit Athyriaceae
Suku: Hiirenportaat Athyrium
Laji: distentifolium
Kaksiosainen nimi

Athyrium distentifolium
Tausch ex Opiz

Synonyymit
  • Athyrium alpestre (Hoppe) Rylands ex T.Moore
  • Pseudathyrium alpestre (Hoppe) Newman
Katso myös

  Tunturihiirenporras Wikispeciesissä
  Tunturihiirenporras Commonsissa

Tunturihiirenporras (Athyrium distentifolium tai Pseudathyrium alpestre) on lähinnä vuoristoalueilla kasvava saniainen.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturihiirenportaan lehden alapinnan itiöpesäkkeitä.

Tunturihiirenportaan maavarsi on pystyhkö. Siitä nousee kimppuina 20–60 cm korkeita lehtiä. Lehtiruoti on suomuinen ja on noin 1/5 lehtilavan pituudesta. Lavan muoto vaihtelee kapeanpuikeasta kapean vastapuikeaan, ja on kahteen kertaan parilehdykkäinen. Ruodittomat pikkulehdykät ovat kapeanpuikeita ja sahalaitaisia tai pariliuskaisia. Lehdyköitten tyvipuoliskon pikkulehdykät ovat vastakkain ja tylppätyvisiä. Lehdyköitten alapinnalla olevat itiöpesäkeryhmät ovat pyöreitä ja katesuomu on vähäinen tai se puuttuu kokonaan. Suomessa tunturihiirenportaan itiöt kypsyvät elokuussa.[2][3]

Tunturihiirenporras muistuttaa matalakasvuista soreahiirenporrasta (A. filix-femina).[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa tunturihiirenportaan levinneisyysalue on levittäytynyt maanosan eri vuoristo- ja tunturialueille. Sitä kasvaa muun muassa Pyreneillä, Alpeilla, Karpaateilla, Skotlannissa, Skandeilla, Kuolan niemimaalla, Islannissa, Uralilla ja Kaukasuksen alueella. Aasiassa lajia tavataan muutamalla alueella Keski-Siperiassa, Itä-Venäjällä ja Japanissa. Pohjois-Amerikassa tunturihiirenporrasta tavataan Kalliovuorten alueella sekä mantereen koilliskulmassa. Lajia kasvaa myös Grönlannissa.[4] Suomessa tunturihiirenporrasta kasvaa vain Pohjois-Lapissa. Tavanomainen laji on ainoastaan Käsivarren Lapin pohjoisosassa.[5]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturihiirenporras kasvaa tunturien tuoreissa metsänrajametsissä, puronvarsissa ja paljakan lumenviipymäpaikoilla.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Christenhusz, M., Bento Elias, R., Dyer, R., Ivanenko, Y., Rouhan, G., Rumsey, F. & Väre, H.: Athyrium distentifolium IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.2.2022. (englanniksi)
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 51–52.
  3. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 51.
  4. a b Den virtuella floran: Fjällbräken (myös levinneisyyskartta) (ruotsiksi) Viitattu 7.10.2011.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Tunturihiirenportaan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 7.10.2011.
  6. Retkeilykasvio 1998, s. 52.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]