Tuliumkloridi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuliumkloridi
Tunnisteet
CAS-numero (anhydraatti)
1331-74-4 (heksahydraatti)
13778-39-7 (heptahydraatti) 13537-18-3 (anhydraatti)
1331-74-4 (heksahydraatti)
13778-39-7 (heptahydraatti)
PubChem CID 61643
Ominaisuudet
Molekyylikaava TmCl3
Moolimassa 275,284 g/mol (anhydraatti)
383,38 g/mol (heksahydraatti)
401,399 g/mol (heptahydraatti)
Ulkomuoto Keltaisia kiteitä[1]
Sulamispiste 824 °C (1 097 K)[1]
Kiehumispiste 1 490 °C (1 760 K)[1]
Tiheys 3,98 g/cm3
Liukoisuus veteen liukenee veteen ja alkoholiin

Tuliumkloridi TmCl3 (tai tulium(III)kloridi, tuliumtrikloridi) on alkuaine tuliumin epäorgaaninen yhdiste kloorin kanssa, jossa kloori esiintyy hapetusluvulla −I ja tulium +III. Se on hygroskooppinen kiinteä aine joka muodostaa vaaleankeltaisia kiteitä, joiden kiderakenne on samankaltainen kuin yttrium(III)kloridilla (YCl3) tai alumiinikloridilla. Yhdiste liukenee veteen sekä alkoholiin ja sillä on myös ainakin kaksi kidevedellistä hydraattia: TmCl3·6H2O ja TmCl3·7H2O. Heptahydraatin kiteet voivat olla väriltään vihreitä.[1][2][3][4]

Valmistus, reaktiot ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuliumkloridia voidaan valmistaa tuliumoksidista väkevän suolahapon avulla. Tuliumkloridi reagoi voimakkaiden emäksien vaikutuksesta takaisin tuliumoksidiksi. Tuliumkloridia on käytetty lähtöaineena joillekin NIR-infrapuna-alueen fotokatalyysia varten valmistetuille eksoottisille nanorakenteille.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Webelements: Thulium: thulium trichloride Viitattu 20.1.2018 (englanniksi)
  2. Dale L. Perry, Sidney L. Phillips: Handbook of Inorganic Compounds, s. 415. CRC Press, 1995. ISBN 9780849386718. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.8.2017). (englanniksi)
  3. https://www.sigmaaldrich.com/catalog/product/aldrich/439649?lang=fi&region=FI Viitattu 22.8.2017
  4. a b https://www.sigmaaldrich.com/catalog/product/aldrich/204668?lang=fi&region=FI Viitattu 22.8.2017
  5. Bai, Lijie; Jiang, Wenya; Gao, Chunxiao et al.: Facet engineered interface design of NaYF4:Yb,Tm upconversion nanocrystals on BiOCl nanoplates for enhanced near-infrared photocatalysis. Nanoscale, 2016, 8. vsk, nro 45, s. 19014–19024. The Royal Society of Chemistry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.1.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.