Triprolidiini
| |
Triprolidiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 2-[(E)-1-(4-metyylifenyyli)-3-pyrrolidin-1-yyliprop-1-enyyli]pyridiini | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | R06 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C19H22N2 |
| Moolimassa | 278,386 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 60 °C |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 4-6 h |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Oraalinen |
Triprolidiini (C19H22N2) on orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää lääketieteessä antihistamiinina.
Vaikutusmekanismi ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Triprolidiini sitoutuu H1-reseptoreihin ja estää histamiinin vaikutuksia. Triprolidiini vähentää allergisia oireita kuten yskää, tukkoista nenää ja silmäoireita. Lisäksi sitä voidaan käyttää allergisen ihottuman hoitoon. Lääkeainetta voidaan käyttää yhdistelmänä pseudoefedriinin kanssa. Tärkein triprolidiinin aiheuttama haittavaikutus on väsymys.[1][2]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Triprolidiinin valmistuksen ensimmäisessä vaiheessa p-metyyliasetofenoni reagoi Mannich-reaktiolla formaldehydin ja pyrrolidiinin kanssa. Tässä vaiheessa muodostunut ketoni reagoi additioreaktiolla 2-pyridyylilitumin kanssa muodostaen alkoholin. Viimeisessä vaiheessa muodostuu triprolidiinia, kun hydroksyyliryhmä eliminoituu happamissa olosuhteissa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Triprolidine DrugBank. Viitattu 28.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Ian K. M. Morton,Judith M. Hall: Concise dictionary of pharmacological agents, s. 282. Springer, 1999. ISBN 978-0-7514-0499-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.5.2017). (englanniksi)
- ↑ Norbert Höfgen, Sonja Beckh, Istvan Szelenyi & Pal L. Bölcskei: Antiallergic Agents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2006. Viitattu 28.5.2017.