Trifylia
Trifylia (m.kreik. Τριφυλία, lat. Triphylia) oli antiikin aikainen alue Eliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaan länsirannikolla Kreikassa. Se käsitti maakunnan eteläisimmän osan Messenian rajalla.[1]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Trifylia käsitti Joonianmeren rannikolla olevan tasangon Kyparissionlahden rannalla. Trifylia oli pienin Eliin alueista, ja sen pinta-alaksi on arvioitu noin 600 neliökilometriä.[2] Trifylian pohjoispuolella sijaitsi Pisatis, itäpuolella Arkadia vuorineen ja eteläpuolella Messenia. Pisatiin ja Trifylian rajana pidettiin myöhempinä aikoina Alfeios-jokea, mutta varhaisempina aikoina Pisatis oli ulottunut myös Alfeioksen eteläpuolelle, vaikkakin kaikki sen tärkeimmät kaupungit sijaitsivat joen pohjoispuolella. Trifylian ja Messenian rajajokena toimi puolestaan Neda.[1]
Trifylian vuoria olivat Ossa pohjoisempana lähellä Olympiaa, Lapithas keskemmällä ja Minthe eteläosissa. Näistä Minthe, joka oli korkein, oli Haadeen kulttipaikka. Vuorelle nimensä antanut minttu oli pyhitetty Persefonelle.[1]
Polikset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Trifylian polikset eli kaupunkivaltiot olivat:[2]
Muita kaupunkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Trifylian muita kaupunkeja tai asutuksia olivat:[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Trifylian alkuperäisiksi asukkaiksi mainitaan paroreatait ja kaukonit. Kreikkalaisen perinteen mukaan alueen asuttivat mykeneläisen kauden lopulla minyalaiset, jotka doorilaiset karkottivat Lakoniasta niin kutsutun doorilaisvaelluksen aikaan. Nämä perustivat alueelle kuusi kaupunkia, ja onnistuivat säilyttämään itsenäisyytensä myös Messenian asuttaneita doorilaisia vastaan.[1][3]
.jpg)
Trifylian käsite vaikuttaa syntyneen kuitenkin vasta 300-luvulla eaa., eikä se näin esiinny vielä Herodotoksella tai Thukydideellä.[2] Kreikkalaisessa mytologiassa alue sai nimensä arkadialaisesta heeros Trifyloksesta. Antiikin aikana alueen nimi, ”Kolme heimoa”, selitettiin myös niin, että se viittasi aluetta asuttaneisiin kolmeen heimoon, jotka Strabonin mukaan olivat epealaiset, minyalaiset ja elisläiset.[1][4] Trifylian asukkaista käytettiin etnonyymiä Trifylios.[2]
Eliin kaupunkivaltio valtasi Trifylian, samoin kuin Pisatiin alueen, viimeistään 700-luvulla eaa. Tämän jälkeen kummatkin alueet olivat Eliin perioikialuetta. Toisessa messenialaissodassa trifylialaiset ja pisatislaiset kapinoivat Elistä vastaan ja avustivat messenialaisia, siinä missä Elis sai apua Spartalta. Myöhempinä aikoina trifylialaiset eivät enää juurikaan esiinny omana heimonaan.[1]
400-luvulla eaa. alueen kaupungit kapinoivat jälleen Elistä vastaan, nyt menestyksekkäästi Spartan avustuksella. Elis sai alueet takaisin Spartan heikennyttyä Leuktran taistelussa vuonna 371 eaa. Myöhemmin Eliin liityttyä Aitolian liittoon trifylialaiset kaupungit liittyivät sen vihollisen Akhaian liiton puolelle. Rooman voitettua Akhaian liiton alue tuli muun Peloponnesoksen tavoin Rooman vallan alle.[1]
Nykyinen, samalla seudulla sijaitseva Messenian alueyksikön osa Trifylían kunta on ottanut nimensä antiikin aikaisesta alueesta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Elis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 71, 540–. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ Herodotos: Historiateos 4.145–148.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.9.5; Strabon: Geografia VIII.