Kilpikidusjalkaiset
| Kilpikidusjalkaiset | |
|---|---|
 Triops australiensis |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kidusjalkaiset Branchiopoda |
| Alaluokka: | Phyllopoda |
| Lahko: |
Kilpikidusjalkaiset Notostraca G. O. Sars, 1867 |
| Heimo: |
Triopsidae Keilhack, 1909 |
| Suvut | |
| Katso myös | |
|
|
|
Kilpikidusjalkaiset (Notostraca) on pieni kidusjalkaisten äyriäisten lahko, johon kuuluu vain yksi nykyisin elävä heimo Triopsidae.
Kilpikidusjalkaisia luonnehtii suuri laakea selkäkilpi eli carapax, joka peittää myös pään ja keskiruumiin raajat, sekä pitkä, kärjestään kaksisiimaiseksi haarautuva pyrstö. Naarailla on isompi kilpi. Kahden näkyvän verkkosilmän lisäksi pään sisällä on kolmas naupliussilmä, joka aistii valon tulosuunnan. Nimi Triops tarkoittaa kolmisilmäistä.
Kilpikidusjalkaiset ovat hyvin vanha, jo triaskaudelta tunnettu eläinryhmä, joka on pysynyt ulkoisesti samankaltaisena satoja miljoonia vuosia. Niitä pidetään elävinä fossiileina; 220 miljoonaa vuotta vanhaa fossiilia ei voida erottaa nykyisestä Triops cancriformis -lajista. Kilpikidusjalkaiset ovat nykyään maantieteellisesti laajalle levinneitä mutta elävät usein äärevissä ympäristöissä, arktisilta alueilta tropiikkiin ja Australian aavikoille. Tästä huolimatta nykyisin tunnettu lajimäärä on pieni, vain 16. Lajit jaetaan kahteen sukuun, Triops ja Lepidurus.
Monet lajeista elävät tilapäisympäristöissä kuten sadevesilammikoissa, ja ovat väistämättä lyhytikäisiä, vain 1–3 kuukautta. Kasvuvauhti on nopea, viikossa jopa useita senttejä. Kilpikidusjalkaiset lisääntyvät sekä suvullisesti että suvuttomasti. Partenogeneesin takia populaatiot ovat usein vahvasti naarasvoittoisia.
Triops-äyriäisten munia myydään postimyyntiliikkeissä ja niistä kasvatetaan akvaariolemmikeitä. Harrastajien kesken eläimiä saatetaan kutsua triopseiksi. Aavikkojen satunnaisista lätäköistä löytyvät triopsin munat voivat säilyä hiekanjyvien seassa monia vuosia ja kuoriutuvat vasta reagoituaan puhtaan kloorittoman veden kanssa.
Kilpikidusjalkaiset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomesta on tavattu yksi Notostraca-laji, parisenttiseksi kasvava Lepidurus arcticus, Lapin perukoilta Inarijärvestä sekä Käsivarresta puuttoman tunturivyöhykkeen lammesta. Muualla Skandinaviassa laji voi elää puroissa ja järvissä ja olla tärkeä taimenen ravintoeläin. Raudun on myös todettu käyttävän kilpikidusjalkaisia ravinnokseen, ajoittain lähes yksinomaisesti[1]. Sitä esiintyy myös Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Metsästys ja Kalastus 6/2014. Otavamedia.
- ↑ V Huhta (toim.): Suomen eläimet. 5. Muut selkärangattomat. Weilin+Göös, 1986. ISBN 951-35-4758-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Triops-harrastajan sivu (Arkistoitu – Internet Archive)