Siirry sisältöön

Trinidad ja Tobagon karnevaali

Wikipediasta
Karnevaalin osallistujia.

Trinidad ja Tobagon karnevaali on Trinidad ja Tobagossa vuosittain tuhkakeskiviikkoa edeltävänä maanantaina ja tiistaina järjestettävä karnevaali. Tapa on saanut alkunsa yhdistelmänä katolisten ranskalaisten siirtolaisten naamaisia ja mustien entisten orjien musiikki- ja tanssiperinnettä.

Trinidad ja Tobagon karnevaali on saanut alkunsa 1700-luvulla, joskin varhaiset juhlat olivat hyvin erillaisia nykyisiin verrattuna. Karnevaalin perustan toivat Trinidadiin saapuneet ranskalaiset siirtolaiset. Espanja kannusti siirtolaisuutta Trinidadiin Ranskan hallitsemista Martiniquen, Guadeloupen ja Grenadan saarilta 1700-luvun loppupuoliskolla. Katolilaisilla ranskalaisilla oli tapana järjestää naamiaisia yläluokan kodeissa pian joulun jälkeen ja ennen paastoa, sekä juuri ennen tuhkakeskiviikkoa. Valkoisilla oli mustia orjia, joiden ei odotettu osallistuvan valkoisten kotijuhliin. Orjat saattoivat järjestää esimerkiksi tansseja keskenään. Karnevaalin luonne alkoi muuttua vuonna 1834, kun orjuus kiellettiin brittien hallitsemissa osissa Karibiaa. Mustat alkoivat osallistua avoimemmin juhlintaan ja samalla karnevaali siirtyi kodeista kaduille. Karnevaali ei enää ollut vain yläluokan juhla. Mustat entiset orjat yhdistelivät juhlintaan myös omia perinteitään, kuten cambokayta, afrikkalaisen tanssin ja musiikin juhlaa, jolloin karnevaali alkoi saada nykyistä muotoaan.[1]

Vuonna 1991 perustettiin National Carnival Commission of Trinidad and Tobago, jonka tehtävänä on toimia karnevaalin koordinoinnin, kehittämisen ja kulttuuriperinteen säilyttämisen tukena.[2]

Trinidadilainen karnevaali on levinnyt myös muualle maailmaan saaren diasporan mukana. Trinidadilaisvaikutteisia karnevaaleja järjestetään esimerkiksi New Yorkin Brooklynissä (Labour Day -karnevaali), Kanadan Torontossa (Caribiana) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Notting Hillin karnevaali). Niistä on tullut myös osa laajempaa karibialaista identiteettiä. Karibialaiset ovat joskus valittaneet, miten karnevaalit ovat muuttuneet heidän juhlastaan (we thing) turistien juhlaksi (dem thing).[3]

Moko jumbie.
Steel pan -muusikkoja.

Trinidad ja Tobagon karnevaalin on kuvailtu olevan Karibian suurin ja esikuvallisin.[3] Karnevaali järjestetään vuosittain maanantaina ja tiistaina enne tuhkakeskiviikkoa. Päivät sijoittuvat kirkkovuodesta riippuen helmikuuhun tai maaliskuuhun. Karnevaalimaananatai tai tiistai eivät ole virallisesti kansallisia juhlapäiviä, mutta perinteenä on ollut sulkea liiketoiminta päivien ajaksi.[4] J'ouvert on karnevaalin alku neljältä aamulla karnevaalimaanantaina. Sen jälkeen alkaa varsinainen karnevaali eli mas esittäjineen.[5]

1900-luvun alkuvuosikymmenillä karnevaalissa oli vakiintunut kolme piirrettä; calypso ja steel pan -musiikki, sekä näyttävät naamiot ja asut. Monia trinidadilaisia on tullut tunnetuksi kotimaassaan jostakin näistä kolmesta osa-alueesta. George Bailey ja Peter Minshall ovat naamioiden tekijöitä. Calypsomuusikkoja ovat esimerkiksi Slinger Francisco ja McCartha Lewis. Steel pan -muusikkoja ovat esimerkiksi Winston “Spree” Simon ja Ellie Mannette.[1] Itse karnevaaleissa järjestäytyneet joukkueet (troupes tai bands) kilpailevat keskenään siitä, kuka pystyy parhaiten esittelemään vuosittain vaihtuvia aiheita pukuineen. Karnevaaleissa kilpaillaan myös karnevaalikuninkaan ja karnevaalikuningattaren titteleistä. 1950-luvulta lähtien on valittu myös calypson kuninkaita. Vaikka calypso on alkuperäisten karnevaalien musiikkia, sitä on alkanut 1980-luvulta alken syrjäyttämään soca.[3]

Naamioiden ja asujen, calypson ja steel pan -musiikin ohella perinteeksi muodostunut piirre karnevaaleissa ovat eri hahmot. Moko jumbie käyttää pitkiä puujalkoja. Dame Lorraine on tyypillisesti liioitellun suuret rinnat ja takamuksen omaava naishahmo. Pierrot grenade on värikkäisiin riepuihin pukeutunut puheenpitäjä ja midnight robber on yhdysvaltalaista cowboyta muistuttava samoin puheita pitävä hahmo.[1]

  1. a b c Rita Pemberton, Debbie McCollin, Gelien Matthews ja Michael Toussaint: Historical dictionary of Trinidad and Tobago, s. 73-75. Rowman & Littlefield, 2018. ISBN 9781538111468 (englanniksi)
  2. National Carnival Commission of Trinidad and Tobago Act National Carnival Commission of Trinidad and Tobago. Viitattu 11.9.2025. (englanniksi)
  3. a b c Valtonen, Pekka: ”22. Muita karibialaisen kulttuurin piirteitä”, Karibian historia. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-345-516-0
  4. National Holidays and Festivals The Office of the President of the Republic of Trinidad and Tobago. Viitattu 11.9.2025. (englanniksi)
  5. Carnival Visist Trinidad. Viitattu 12.9.2025. (englanniksi)