Trimetyylialumiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Trimetyylialumiini
Tunnisteet
IUPAC-nimi Trimetyylialumaani
CAS-numero 75-24-1
PubChem CID 16682925
SMILES C[Al](C)C[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C3H9Al
Moolimassa 72,082 g/mol
Sulamispiste 15,4 °C[2]
Kiehumispiste 126 °C [2]
Tiheys 0,752 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa

Trimetyylialumiini (C3H9Al) on alumiinin organometalliyhdisteisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muun muassa katalyyttinä polymeerien valmistuksessa ja lähtöaineena elektroniikassa.

Trimetyylialumiini on huoneenlämpötilassa väritöntä nestettä. Yhdiste täytyy säilyttää suojakaasua sisältävissä säiliöissä, sillä se reagoi erittäin voimakkaasti ilman hapen ja veden kanssa muodostaen alumiinihydroksidia, alumiinioksidia, hiilidioksidia ja metaania. Reaktion tuloksena syntyvä metaani voi syttyä palamaan. Reaktio tapahtuu myös –18 °C:n lämpötilassa.selvennä Trimetyylialumiini esiintyy kiinteässä ja nestemäisessä olomuodossa tyypillisesti dimeerinä ja kaasumaisessa olomuodossakin dimeeriä esiintyy jonkin verran. Yhdiste liukenee aromaattisiin ja alifaattisiin hiilivetyihin sekä hieman dietyylieetteriin. Proottisten liuottimien kanssa se reagoi. Trimetyylialumiini on Lewis-happo. Yhdiste on voimakas pelkistin[2][3][4][5][6]

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trimetyylialumiinia voidaan valmistaa metyylikloridin ja alumiinin välisellä reaktiolla. Reaktiossa syntyvä dimetyylialumiinikloridi pelkistetään natriumin avulla trimetyylialumiiniksi. Voidaan käyttää myös alumiinin ja magnesiumin seosta, jossa magnesium toimii pelkistimenä. Toinen tapa on transmetallaatioreaktio, jossa alumiini reagoi dimetyylielohopean kanssa.[2][3]

2 Al + 6 CH3Cl + 6 Na → Al2(CH3)6 + 6 NaCl

Trimetyylialumiinia käytetään alkeenien polymeroinnissa käytettävien Ziegler–Natta-katalyyttien valmistamiseen. Orgaanisissa synteeseissä sitä käytetään myös metyloivana reagenssina, syklopropanoinneissa, ristikytkentäreaktioissa ja konjugaattiadditioissa. Yhdistettä voidaan käyttää valmistettaessa alumiinioksidiohutkalvoja kemiallisella kaasufaasipinnoituksella.[2][3][4][6]

  1. Trimethylaluminum – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 10.7.2016.
  2. a b c d e f Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 799. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  3. a b c Michael J. Krause, Frank Orlandi, Alfred T. Saurage & Joseph R. Zietz Jr.: Aluminum Compounds, Organic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 10.7.2016
  4. a b Keisuke Suzuki, Tetsuya Nagasawa & Susumu Saito: Trimethylaluminum, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2007. Teoksen verkkoversio Viitattu 10.7.2016
  5. James House,Kathleen A. House: Descriptive Inorganic Chemistry, s. 159. Academic Press, 2010. ISBN 9780120887552. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.7.2016). (englanniksi)
  6. a b Pradyot Patnaik: A Comprehensive Guide to the Hazardous Properties of Chemical Substances, s. 606. Wiley-Intersciences, 2007. ISBN 978-0-471-71458-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.7.2016). (englanniksi)