Trikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Trikka
Τρίκκα
Trikkan Asklepieionin arkeologista aluetta. Etualalla bysanttilaisaikaisen kirkon rauniot.
Trikkan Asklepieionin arkeologista aluetta. Etualalla bysanttilaisaikaisen kirkon rauniot.
Sijainti

Trikka
Koordinaatit 39°33′31″N, 21°45′45″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Tríkala, Thessalia
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Histiaiotis, Thessalia
Aiheesta muualla

Trikka Commonsissa

Trikka (m.kreik. Τρίκκα, myös Τρίκκη, Trikkē; lat. Tricca) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Histiaiotiin alueella Thessaliassa Kreikassa.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Tríkalan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trikka sijaitsi Histaioitiin alueella Thessalian luoteisosassa,[1] ja oli alueen tärkeimpiä kaupunkeja.[6] Se oli rakennettu Peneios-joen itäpuolelle lähelle pienempää Lethaios-jokea, pitkän Antikhasia-vuoresta alkavan harjanteen eteläpäähän. Harjanteen viimeisen kukkulan, jolla nykyisin sijaitsee bysanttilaisella ajalla rakennettu linna, arvellaan toimineen antiikin aikaisen kaupungin akropoliina eli linnavuorena.[2][3][7]

Trikkan kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin paikalla on ollut asutusta viimeistään 2000-luvulla eaa.[6] Varhaisin maininta Trikkasta on Homeroksen Iliaan Laivaluettelossa, jossa sen kerrotaan osallistuneen Troijan sotaan. Homeros kuvaa kaupungin Asklepioksen poikien Podaleirioksen ja Makhaonin hallitsemaksi.[8] Strabonin mukaan Asklepios itse olisi syntynyt Trikkassa.[1][9] Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä nymfi Trikkasta, Peneioksen tyttärestä.[3]

Trikkan lyömä raha, n. 440–400 eaa. Kuvituksessa härkää ohjaava alaston nuorukainen sekä suitsitun hevosen etuosa ja teksti ΤΡΙ-ΚΚ-ΑΙ.

Trikkan vaiheista tiedetään antiikin lähteistä vain vähän.[2] Kaupunki oli olemassa arkaaisella ja klassisella kaudella, vaikkakin kaikki sen säilyneet jäänteet ovat myöhemmältä ajalta.[1] Persialaissotien aikaan vuonna 480 eaa. Trikka oli Persian vallassa.[6] Trikka löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1][10] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Trikkaios (Τρικκαῖος).[3]

Makedonian Filippos II saattoi tuhota Trikkan vuonna 352 eaa., samoihin aikoihin kuin Farkadonin, sillä Polyperkhonin ja muiden Aleksanteri Suuren sotapäälliköiden käskyssä vuonna 319 eaa. mainitaan, että kummankin kaupungin asukkailta evättiin lupa palata. Syytä ei kuitenkaan mainita.[2][3][11] Trikka oli ensimmäinen kaupunki Thessaliassa, johon Filippos V saapui kärsittyään tappion Aooksella.[3][12] Jossakin vaiheessa Trikka kuului Aitolian liittoon.[3][13]

Kaupunki kukoisti edelleen roomalaisella kaudella ja tämän jälkeenkin.[2] Prokopios käyttää siitä nimeä Trikattus (Τρικάττους). Hän sanoo, että keisari Justinianus kunnostutti kaupungin.[3][14] Hierokles käyttää kaupungista edelleen nimeä Trikka 500-luvulla.[3][15] 1100-luvulla kaupunki tunnetaan jo nimellä Trikkala (Τρίκκαλα).[3][16]

Kaupungin arkeologisia kaivauksia on suoritettu vuosien 1902–1992 välillä pääosin pelastuskaivauksina.[5] Merkittävimmät kaivaukset tehtiin vuosina 1956–1966.[2]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akropolis

Trikkan akropoliilta on löydetty keramiikan osia, jotka osoittavat sen länsirinteen olleen asuttu varhaiselta pronssikaudelta noin 3300 eaa. mykeneläiselle kaudelle sekä jälleen geometriselta kaudelta eteenpäin.[17] Vanhimmat rakennusjäänteet ovat peräisin roomalaiselta kaudelta. Keskiaikaisen linnan muureista ei ole löydetty antiikin aikaisia osia, joskin W. M. Leake sanoo nähneensä vielä 1800-luvulla niissä joitakin vähäisiä antiikin aikaisten muurien osia.[2][3]

Asklepieion

Trikkan Asklepieionin raunioita.

Trikkassa oli Asklepiokselle omistettu temppeli eli Asklepieion, jota pidettiin kaikista vanhimpana tälle omistetuista pyhäköistä.[2][3][18] Sairaat vierailivat temppelissä samalla tavalla kuin Epidauroksen Asklepieionissa ja Kosin Asklepieionissa. Temppeliin liittyi todennäköisesti lääkärien ammattikunta.[3]

Hypokaustirakennuksen katetut rauniot.

Asklepieionia ei ole löydetty varmuudella.[1] Nykyisen Tríkalan ainoa laajempi arkeologinen alue sijaitsee Pyhän Nikolaoksen (Ágios Nikólaos) katedraalin itäpuolella Stefánou Saráfi ja Sazopoúlou -katujen kulmauksessa, kaakkoon akropoliista (39°33′23″N, 21°45′53″E).[2][17] Sieltä löydettyjä rakennuksia on ehdotettu Asklepieionin rakennuskokonaisuuden osiksi. Löytöihin lukeutuu useita rakennuksia, jotka on kaivettu esiin vain osaksi. Toisesta rakennuksesta, jonka pohjoispäätä on kaivettu arkeologisen alueen kaakkoiskulmassa, on löydetty jäänteet yhdestä suuresta huoneesta, neljästä pienemmästä huoneesta sekä myöhemmin lisätystä hypokaustilla varustetusta huoneesta. Rakennus on ajoitettu Rooman keisarikaudelle ja hypokaustihuone noin 300-luvulle jaa. Rakennuksen käyttötarkoitusta ei tunneta.[2]

Toinen rakennus sijaitsi 22 metriä edellisestä luoteeseen kaivausalueen luoteiskulmassa. Oletettavasti siihen liittyen alueen eteläosasta on löydetty suorakulmaisesti sijoitetut stoien eli pylväshallien kaltaiset rakennukset. Paikalla arvellaan olleen stoien ympäröimä suorakulmainen piha. Kokonaisuus ajoitetaan 100-luvulle eaa., mutta sitä oli muutettu myöhemmin. Rakennuksesta on löydetty poliksen tekemiä päätöksiä sisältävien piirtokirjoitusten osia, millä perusteella se saattaisi olla osa kaupungin päätemppeliä, toisin sanoen Asklepieionia.[2]

Lisäksi alueen lounaiskulmasta on löydetty bysanttilaisaikaisen, 1100–1200-luvuille ajoitetun kirkon rauniot.[17]

Muut rakennukset ja löydökset

Eri puolilta kaupunkia on löydetty keramiikan osia varhaiselta pronssikaudelta hellenistiselle ja roomalaiselle kaudelle. Neitsyt Maria (Panagía) Faneroménin kirkon luota on löydetty roomalaisaikaisen peristyylirakennuksen raunioita.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”417. Trikka”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TRIKKA (Trikkala) Thessaly, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m Smith, William: ”Tricca”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Trikka Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  5. ↑ a b Trikka (Thessaly) 35 Trikkala - Τρίκκα ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  6. ↑ a b c History Municipality of Trikala.
  7. ↑ Strabon: Geografika 9.438, 14.647.
  8. ↑ Homeros: Ilias 2.729, 4.202.
  9. ↑ Strabon: Geografika 14.1.39.
  10. ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 4.10.2021.
  11. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 18.5.5.
  12. ↑ Titus Livius: Rooman synty 32.13.
  13. ↑ Titus Livius: Rooman synty 39.25.
  14. ↑ Prokopios: Rakennuksista (Peri ktismatōn, De aedificiis) 4.3.
  15. ↑ Hierokles: Synekdemos s. 642.
  16. ↑ Anna Komnena v. s. 137, ed. Paris.; Eustathios: Kommentaari Iliaaseen (Ad Iliad) II s. 330.
  17. ↑ a b c Asclepeion of ancient Trikki Municipality of Trikala. Viitattu 1.11.2021.
  18. ↑ Strabon: Geografika 8.360; 9.437.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Trikka&oldid=20863389”