Trietanoliamiini

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Trietanoliamiini
Triethanolamine.png
Triethanolamine 3D spacefill.png
Tunnisteet
CAS-numero 102-71-6
IUPAC-nimi 2-[bis(2-hydroksietyyli)amino]etanoli
SMILES C(CO)N(CCO)CCO[1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C6H15NO3
Moolimassa 149,19 g/mol
Tiheys 1,124[2] g/cm³
Sulamispiste 21,2 °C[2]
Kiehumispiste 335 °C[2]
Liukoisuus Liukenee hyvin veteen

Trietanoliamiini (C6H15NO3) on alkanoliamiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää kemian teollisuudessa liuottimena, kosmetiikan valmistamiseen, sementin valmistamiseen ja moniin muihin tarkoituksiin.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa trietanoliamiini on väritöntä siirappimaista nestettä. Usein epäpuhtaudet värjäävät tuotteen kellertäväksi. Yhdiste liukenee erittäin hyvin veteen ja alkoholeihin ja niukemmin dietyylieetteriin ja hiilivetyihin. Trietanoliamiini on heikko emäs. Yhdiste reagoi happojen kanssa muodostaen joko suoloja tai estereitä. Eräät siirtymämetallit kuten kromi, koboltti, nikkeli, rauta ja kupari muodostavat komplekseja trietanoliamiinin kanssa. Yhdiste voidaan hapettaa nitrilotrietikkahapoksi.[2][3][4]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trietanoliamiinia valmistetaan etanoliamiinin ja dietanoliamiinin tavoin ammoniakin ja etyleenioksidin välisellä reaktiolla. Reaktiossa muodostuvan tuoteseoksen koostumusta voidaan säädellä lähtöaineiden ainesuhteiden sekä reagoimattoman ammoniakin ja muodostuvien mono- ja dietanoliamiinin kierrätyksellä takaisin reaktoriin. Eri etanoliamiinijohdannaiset erotetaan toisistaan tislaamalla, mutta kaupallisessa trietanoliamiinissa on usein epäpuhtautena pieniä määriä dietanoliamiinia.[2][3][4]

Reaction of ethylene oxide with ammonia.png

Trietanoliamiinia käytetään lisäaineena sementissä parantamaan sementin valuominaisuuksia ja apuaineena jauhamisen yhteydessä, ruosteenestoaineena, happamien kaasujen kuten rikkivedyn poistamiseen savukaasuista, ruosteenestoaineissa, pinta-aktiivisena aineena pesuaineissa ja saippuoissa ja shampoissa, kosteuttajana kosmetiikassa, dispergointiaineena väriaineissa ja orgaanisen kemian synteesien lähtöaineena sekä liuottimena.[2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Triethanolamine – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 7.10.2014.
  2. a b c d e f Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 582. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 78-952-92-5627-3.
  3. a b c Carol Jones, Martha R. Edens & J. Fred Lochary: Alkanolamines from Olefin Oxides and Ammonia, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004. Viitattu 7.10.2014
  4. a b c Matthias Frauenkron, Johan-Peter Melder, Günther Ruider, Roland Rossbacher & Hartmut Höke: Ethanolamines and Propanolamines, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2001. Viitattu 7.10.2014

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]