Träskändan kartano
Träskändan kartano (ruots. Träskända gård, äännetään [tresk.enda][a]) on kartano Espoon Järvenperässä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Träskändan kartano perustettiin 1700-luvulla. Kartanon ensimmäiset omistajat olivat Viaporin upseereita ja virkamiehiä. Viaporin komendantti Carl Nathanael af Klercker (1734–1817) osti 1787 kantatilan nimeltä Storträsk, johon hän liitti 1795 Frantzin ja 1801 Jofsin. Kolme verotaloa yhdistettiin ja alettiin puhua Träskändan kartanosta. Af Klercker suunnitteli itse kartanon ensimmäisen päärakennuksen vuonna 1796, ja tämän jälkeen aloitettiin 700-neliöisen päärakennuksen rakennustyöt. Af Klercker muutti hävityn sodan jälkeen Ruotsiin ja myi vuonna 1810 tilan alaiselleen majuri Per Rudman Bergenstrålelle. Bergenstrålen aikana kartanoon liitettiin vielä kylän viimeinen kantatila Kärrans.[1][2]
Aurora Karamzinin isäpuoli, senaattori, sittemmin prokuraattori Carl Johan Walleen (1781–1867) osti tilan 1820 perheelleen kesänviettopaikaksi. Walleen rakennutti uuden päärakennuksen sekä Carl Ludvig Engelin suunnittelemat tiilisen viljamakasiinin ja Diana-temppeliksi kutsutun huvimajan. Hän teetätti puistosta symmetrisen ranskalaisen puiston.[1]
Jäätyään vuonna 1840 leskeksi kartanon tunnetuin omistaja Aurora Demidov (myöh. Karamzin) osti Träskändan isäpuoleltaan Walleenilta. Hän oli kiintynyt tilaan vietettyään siellä suuren osan lapsuuttaan. Hän haetutti Pietarista ranskalaisia ja saksalaisia puutarhureita ja alkoi kunnostaa puistoa muodikkaaksi englantilaiseksi maisemapuutarhaksi. Puistoon tuotiin puita Demidovien kartanosta Uralilta. Vuosina 1851–1852 Aurora Karamzin laajensi päärakennusta ja rakennutti seuraavina vuosina lisää puisto- ja ulkorakennuksia, kuten tallin.[1]
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II kävi kartanossa vieraillessaan Suomessa 16. syyskuuta 1863 Suomeen avaamassa valtiopäivät.[3] Keisarin käyntiin kuului metsästysretki, jonka aikana keisari tarinan mukaan kaatoi saksanhirven, ja paikalle istutettiin keisarin tammena tunnettu tammi. Illalla järjestettiin juhlava yhdentoista ruokalajin päivällinen ja tanssiaiset. Keisarin vierailua varten Träskändaan rakennettiin kuusikulmainen käymälärakennus ja väliaikainen tanssisali.[1]
Karamzinin aikainen päärakennus, erilaisia tyylielementtejä edustanut huvila, tuhoutui tulipalossa vuonna 1888. Pari vuotta myöhemmin suuri osa puistosta tuhoutui rajussa myrskyssä. Vuonna 1895 Karamzin myi Träskändan kartanon sisarensa Emilien tyttärentyttärelle Marielle (o.s. Linder) ja tämän miehelle Adolf Törngrenille. He rakennuttivat 1890-luvulla uuden lähinnä kesäkäyttöön tarkoitetun päärakennuksen, jonka suunnitteli toimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen.[4]
Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1920-luvulla Träskändassa alkoi uusi aikakausi, kun kartanon osti Espoon kunta. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1921 ja edustaa ruotsalaista uusbarokkia. Sen julkisivut on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Isak Gustaf Clason, lopulliset rakennuspiirustukset laativat suomalaiset Armas Lindgren ja Bertel Liljequist.[5] Se toimi pitkään vanhainkotina. Kartanon päärakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2006, ja Espoon kaupunki etsii sille uutta käyttöä.[6] Rapistunut julkisivu korjattiin vuosina 2022–2023[7], mutta Espoon kaupunki on haluton remontoimaan sisätiloja, ennen kuin rakennukselle on löydetty pysyvä käyttötarkoitus.[8]
Kartanopuiston kehittäminen alkoi jo 1700-luvulla. Sen maisematyylinen asu on säilynyt hyvin ja muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Museoviraston ja Ympäristöministeriön kartoitus valmistui 2002. Puisto on Suomen merkittävimpiä maisematyylisiä kartanopuistoja.[9] Puistossa järjestettiin ensimmäinen valotapahtuma syyskuussa 2019 yhdessä Suomen valotaiteen seuran kanssa.[10] Sitä on suunniteltu myös kesäteatteriesitysten näyttämöksi.[11]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Vanha viljamakasiini, nykyisin kappeli. -
Puistossa kappelin takana oleva Piparkakkutalo. -
Keisarillinen ulkohuone.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hurskainen, Eeva: Tunnet sen sydämessäsi - Aurora Karamzin ja äidin tehtävä. Kirjapaja, 2008.
- ↑ Hurskainen, Eeva: Aurora Karamzin - Pietarin hovista köyhien auttajaksi. Kirjapaja, 2002.
- ↑ Åbo-Helsingfors 16.9.1863. Åbo Underrättelser, 19.09.1863, nro 111, s. 1-2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.7.2015.
- ↑ Kivimäki, Pirkko. Träskändan kartano Aurora Karamzinin jälkeen. Espoon Perinneseura.
- ↑ Träskändan kartano Aurora Karamzinin jälkeen, Espoon perinneseura, viitattu 11.5.2019.
- ↑ Viisi yrittäjää kiinnostunut Träskändan kartanosta (Arkistoitu – Internet Archive) Länsiväylä.fi, viitattu 13.3.2017
- ↑ LV-selvitys | Espoon kuuluisin kartano palautettiin loistonsa päiviin yli 2 miljoonaa maksaneessa remontissa – kellarin perustuksista löytyi myrkyllinen yllätys Länsiväylä. 26.6.2023. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ Satu Pajuriutta: Arvokartano odottaa uutta käyttöä. Helsingin Sanomat, 15.5.2019, s. A 25. Helsinki: Helsingin Sanomat. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 15.5.2019.
- ↑ Hirvonen, Minna-Liisa ja Sjöholm, Kajsa: Träskändan kartanopuiston hoito- ja käyttösuunnitelma 2008–2017. Espoon teknisen keskuksen julkaisusarja Hoito- ja käyttösuunnitelmia 2 / 2008. (Archive.org, latautuva tiedosto). Espoon kaupunki. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Espoo Visual Festival on uusi kolmipäiväinen visuaalisen taiteen tapahtuma upeassa Träskändan puistossa ja kartanossa sttinfo.fi. Viitattu 15.4.2020.
- ↑ Hiukan erilainen näytelmä – kesäteatterissa Träskändan puistossa yhdistyvät historia ja kauhu Länsiväylä. 6.4.2020. Viitattu 15.4.2020.
Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kyseessä on yhdyssana träsk-ända ’järven perä’.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Björkman, Sten: Träskändan kartano ja puisto. Teoksessa Aurora Karamzin. Aristokratian elämää. Espoon kaupunginmuseo. Otava 2006.
- Törngren, Adolf: Träskända i Esbo. Teoksessa Herrgårdar i Finland I, toim. Nikander, Gabriel. Söderström 1928.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Träskändan kartano Wikimedia Commonsissa
- Träskändan kartano ja Aurora Karamzin Espoon perinneseura