Torkkelinmäki
| Torkkelinmäki | |
|---|---|
| Torkelsbacken | |
 Torkkelinmäki. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Torkkelinmäki korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 113 |
| Pinta-ala | 0,23[1] km² |
| Väkiluku | 6 804[2] (31.12.2020) |
| Väestötiheys | 29 583 as./km² |
| Osa-alueet | on itse Kallion kaupunginosan osa-alue |
| Postinumero(t) | 00500, 00530 |
| Lähialueet | Sörnäinen, Linjat, Harju |
Torkkelinmäki (ruots. Torkelsbacken) on osa-alue Helsingin Kalliossa. Sen virallisina rajoina ovat idässä Hämeentie, pohjoisessa Helsinginkatu, lännessä Kaarlenkatu ja etelässä Viides linja. Kuten muuallakin Kalliossa, alueen asunnot ovat pieniä, pääosaksi yksiöitä tai kaksioita.
Torkkelinmäki on nimetty Ruotsin sijaishallitsijan, marski Torgils (Torkkeli) Knuutinpojan mukaan. Nimi liittyy alueen historiallisten merkkimiesten mukaan nimettyjen katujen ja paikkojen ryhmään. Torkkelinmäki muodostettiin Kallion kaupunginosan osa-alueeksi vuonna 1959.[3]
Asukkaita tässä pienessä kaupunginosan osassa on enemmän kuin monessa pikkukaupungissa (7 172 kpl, tilanne 1.1.2015) ja työpaikkoja alue tarjoaa 1 225 hengelle (31.12.2013). Asukastiheys – yli 30 000 henkeä neliökilometrillä – on Suomen suurin ja samaa luokkaa Manhattanin kanssa.[1] Alueen reunoilla, Hämeentien, Helsinginkadun ja Kaarlenkadun varsilla onkin varsin korkeita ja tiheään rakennettuja kerrostaloja. Näiden tiiviiseen kantakaupunkiin kuuluvien kortteleiden palvelutarjonta kahviloineen ja ravintoloineen on monipuolista.
Mäen päällä Torkkelinpuistikon ympärillä oleva Torkkelinmäen keskiosa eroaa ympäröivistä kaupunginosista täysin. Se rakennettiin vuosina 1926–1928 uusklassisen tyyliin puutarhakaupunkimaiseksi alueeksi, jossa kadut ovat kapeita ja kaarevia, eivätkä rakennukset muodosta umpikortteleita vaan sijaitsevat yleensä tontin keskellä. Usein, joskaan ei kaupungin virallisessa aluejaossa, Torkkelinmäellä tarkoitetaankin vain tätä Franzéninkadun, Torkkelinkadun ja Agricolankujan väliin jäävää arvostettua puutarhakaupunkialuetta, jota on kutsuttu myös Kallion Kaivopuistoksi ja Kallion Eiraksi. Museovirasto on määritellyt tämän Torkkelinmäen asuinalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[4]
Torkkelinmäen liikenneyhteydet ovat useimpina kellonaikoina erinomaiset. Alueen pikkukatuja pitkin ei kulje mikään joukkoliikennelinja, mutta Sörnäisten metroasema sijaitsee alueen koillisnurkassa ja Hakaniemen metroasema vastakkaisessa suunnassa. Hämeentietä pitkin kulkevat useimmat bussit keskustasta Helsingin ja pääkaupunkiseudun pohjois- ja koillisosiin. Myös useimmat raitiolinjat sivuavat Torkkelinmäkeä. Alueen kaikissa neljässä nurkassa on kaupunkipyöräasemat.
Torkkelinmäen puolella sijaitsevat mm. Karhupuisto ja Kallion kirjasto sekä opinahjoista mm. Kallion lukio ja Helsingin kuvataidelukio.
-
Torkkelinmäki ilmasta kuvattuna. -
Näkymä Torkkelinkujalle Torkkelinmäellä -
Pengerkatu -
Kotiharjun saunan mainoskyltti nähtynä Pengerpuistosta päin
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Helsinki alueittain 2015 2016. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 23.10.2016.
- ↑ Taulukko: Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2020 (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Ennakkoväkiluku) aluesarjat.fi. Arkistoitu 13.10.2004. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 141. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- ↑ Torkkelinmäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karhupuiston Mesikämmen muurahaispesällä -patsas (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kallion kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Valokuvia Torkkelinmäestä ja lähialueilta
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
